Kirjoitukseni remontin edellisistä vaiheista ovat luettavissa näistä linkeistä: vaihe 1, vaihe 2, vaihe 3.
Vinttiremontti eteni viimeiseen vaiheeseen, pintakäsittelyihin, jotka tein omin kätösin. Halusin suosia hengittäviä lakkoja ja maaleja, jotta mökin voisi yhä turvallisin mielin jättää talveksi ilman peruslämmitystä. Valitsin Osmocolorin puuvahoja ja öljyvahoja puupinnoille sekä Uula-tuotteen Into-maalin muuriin.
Lattian käsittelin Osmocolorin värittömällä öljyvahalla. Huomasinpa taas, että työhön pitää varata tarpeeksi aikaa: sutimiseen kului kahdeksan tuntia käsittelykertaa kohti. Öljyvahakerroksia levitettiin kaksi. Olen aikaisemmin käyttänyt Unica Superia puupintojen lakkaamiseen, ja siihen verrattuna Osmocolorin vahat olivat todella käyttäjäystävällisiä:
Öljyvahaan ei jää sen kuivuessa kalvoa, vaan työtä voi paikata vielä vaikka puolen tunnin tai tunnin päästä. Unica Superilla tämä ei onnistuisi, vaan pintakalvo rikkoutuisi rumasti.- Välihiontaa ei tarvita käsittelykertojen välillä. Lähes 70 m2:n lattian kevytkin hiominen olisi vaatinut maallikolta paljon vaivaa.
- Valumajälkiä jäi vähemmän kuin lakkaa käytettäessä. Toki silti pitää pyrkiä sutimaan melko ohut kerros, jottei lattialla näy pinnan kuivuttua vihreitä pisaroita.
Aika kallista tököttiähän Osmocolorin tuotteet ovat. Minusta työskentelyn helppous ja pinnan kaunis ulkonäkö kuitenkin tekivät niistä rahan arvoisia. Käsittely jopa häivytti pinnan epätasaisuuksia näkyvistä ja korosti puun kaunista ulkonäköä. Kun liuotin on kuivunut, Osmocolorin vahoja mainostetaan myrkyttömiksi. Vahakäsittely suojaa puupintaa likaantumiselta: esim. lattialle kaatunut kahvi ei pääse imeytymään puun sisään.
Seiniin käytin Osmocolorin puuvahaa, joka on hiukan kevyempää kuin lattiaan tarkoitettu aine. Seinille riitti yksi käsittelykerta. Puuvaha korostaa pintaa kauniisti, mutta minua hiukan häiritsi puupintojen hienoinen tummuminen vahakäsittelyn myötä. Kuusipaneeli on niin kauniin vaaleaa, että sen olisi suonut sellaisena pysyvän. Toisaalta ilman käsittelyä se alkaisi tummua joka tapauksessa. Jos nyt aloittaisin alusta, sävyttäisin vahaa varmaan kevyesti valkoisella.
Muurin maalaamiseen hain myös perinnehenkistä tuotetta, sillä minulla oli huonoja kokemuksia uunin maalaamisesta superlateksilla. Kestäähän superlatex lämpöä, mutta lopputulos näyttää siltä kuin uuni olisi kääritty muovikelmuun: pinta ei ole kaunis. Uula-tuotteet Into-maalilla sen sijaan pinnasta tuli kauniin näköinen. Levitysominaisuuksiltaan Into ei ole nykyisten maalien veroinen, vaan vaatii aika paljon sekoittelua ja pyörittelyä. Lopputulos parin kolmen maalikerroksen jälkeen on kuitenkin hyvännäköinen, ja maali myös kuivuu hetkessä. Uulan maaleja saa ostaa ainakin Värisilmä-liikkeistä.
Ensi vuoteen jäi vielä ovien maalaus, johon on Futura Aqua jo hankittuna. Toivottavasti se kestää puolen vuoden säilytyksen. Olisin halunnut niihin maalarin valkolakkaa, mutta kun sitä ei hyllytavarana kaupasta löytynyt, piti tyytyä vesiohenteiseen korvikkeeseen.
Kesälomamme viimeisellä viikolla saimme viimein myös kaminan paikoilleen. Tilasin netrauta.comista SVT-merkkisen Wallu-kaminan, jonka piti olla kotimaisen Sepon Valutuotteen valmistama. No, Sepon tilalla näyttää nykyään häärivän joku tsing hiang pong, jonka allekirjoittama tarkastuspaperi oli kaminan sisällä. Kiinasta tulevat Sepon valutuotteet, mutta sitä ei yrittäjä kotisivuillaan mainitse.
Sitten vintin ohjelmassa onkin vanhojen asukkaiden muutto sisään. Meillä on monenlaista perinnetavaraa, jonka pitäisi löytää vintiltä paikkansa. Tuskastelinpa taas, kuinka paljon aikaa tavaroiden hallinnointi vie: kanniskele, siirtele, pyyhi pölyjä. Nämä kuitenkin kertovat perheen ja elämäntavan historiasta, joten haluan pitää niistä kiinni. Eipä lopu tekeminen ensi kesänäkään.
Ekoelämää 