Vaatteille lisää käyttöikää 2

Kirjoitin kesällä vaatteista, jotka eivät kestä käyttöä. Kommenteissa muillakin oli samanlaisia kokemuksia mm. lastenvaatteiden purkautuvista saumoista. Meillä Marimekon bodysta purkautuivat molempien kainaloiden saumat lyhyen käytön jälkeen. Se oli harmillista, koska vaate on oivallisesti mitoitettu ja kangas on muuten laadukasta. Tutan trikoovaatteet taas ovat murheenkryynejä kankaan nopean nuhjaantumisen takia. Jopa henkkamaukat kestävät paremmin.

Sain lopultakin nyt syksyllä lähetettyä Marimekolle palautetta, jossa kuvailin saumojen purkautumista ja kirjoitin samalla Jokapoikapaitani irtoilevista napeista. Sain pian vastauksen, jossa pyydettiin lähettämään body heille tutkittavaksi tuotekehitystä varten. Jokapoikapaitaan luvattiin ommella uudet napit, sillä niiden irtoilu johtui nappivalmistajan virheestä. Virheellisessä nappierässä oli liian terävät reunat napinreikien kohdalla, mikä katkoi langan. Sain korjauksen, vaippa paitahankinta on jo muutaman vuoden takaa.

Vaikka olen Marimekon kankaiden siistinä pysymiseen ollutkin tyytyväinen, sain myös palautetta, että vaatteiden kestoiän lyhentyminen on osittain seurausta ympäristömääräyksistä. Enää ei sallita mitä tahansa myrkkyjä vaatteiden värjäyksessä ja viimeistelyssä. Korvaavat aineet eivät aina takaa samaa laatua kuin ennen vanhaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos kestävyyteen oikeasti panostettaisiin, olisi mahdollista saada parempi tuloksia. Onhan wash wool -villakin kokonaan entsyymeihin perustuva käsittelymenetelmä, ja luonnon omina aineina entsyymit kyllä hajoavat luonnossa.

Marimekon pääkonttori ja tehtaanmyymälä ovat kotinurkillamme. Teimme eilen Taiton kanssa iltapäiväkävelyn, ja veimme bodyn ja paidan sinne omakätisesti. Samalla sain ostettua jo pitkään hankintalistalla olleen sateenvarjon. Nyt odottelemaan, minkä vastauksen saamme.

Jos tuotteessa on vikaa, kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan tai kauppaan, eikä jäädä jupisemaan itsekseen. Valmistajalla ei välttämättä ole aavistustakaan tuotteen ongelmista, jos ne eivät sen omissa testeissä ole tulleet ilmi. Palautteen ansiosta valmistaja saa tilaisuuden korjata virheensä.

Nyt vielä pitäisi jaksaa ottaa yhteyttä myös Tuttaan. Se ei ole yhtä suoraviivaista, sillä yritykseltä puuttuu sähköinen palautelomake, ja yhteydenotot toivotaan kirjeitse! Tutan vaatteet tehdään Kiinassa, joten laadunvalvonta ei liene yhtä suoraviivaista kuin Marimekolla.

-Piia

Mainokset

Omassa metsässä

Ostelemme Tompan kanssa varsin vähän vaatteita tai muutakaan irtainta omaisuutta, varsinkaan uutena. On kuitenkin yksi ostos, jota ei koskaan ole tarpeeksi: metsä. On mieletön tunne kuljeksia omilla tiluksilla ja tietää, että itsellä on valta päättää niiden säilymisestä hakkuilta jatkossakin. Myös lapsen lahjarahat, lapsilisät ja verottajan sallimat lahjoitukset ohjaamme lyhentämättöminä hänen metsätililleen. Sinne kertyneillä euroilla on tarkoitus hankkia lisää maata, kunhan rahaa on tarpeeksi ja sopiva tila löytyy.

Viime viikkoina postiluukku on taas kolissut tiheään kirjeitä ja lehtiä, joissa metsänomistajaa houkutellaan puunmyyntiin. Teollisuuden raaka-aineen kysyntä on niin kovaa, että tapahtumat saavat hassujakin piirteitä. Tavanomaisten metsäpäivien, metsäristeilyjen, metsäillallisten ja Vuokatissa järjestettävän metsäseminaarin lisäksi sain kutsun metsänomistajien joulukonserttiin.

Sekä teollisuuden että valtiollisten metsänhoitoyhdistysten viestintä pyrkii sinnikkäästi vakuuttamaan vastaanottajalleen, että tehometsätalous olisi jotenkin luonnolle hyväksi. Metsän trimmausta kasvamaan maksimaalista määrää puukuutioita kutsutaan metsänhoidoksi ja hakkuista käytetään nimeä puunkorjuu. Vuokatin reissun ohjelmaan oli merkitty myös "Tunnelmallinen metsäretki, jolla tutustutaan pimeällä tapahtumaan koneelliseen puunkorjuuseen".

Hahaa, turhaanpa lähetätte niitä kutsujanne, sillä minä nautin metsästäni juuri tällaisena. Tiedän kyllä harrastuksemme kalleuden, onhan puissa kiinni valtava omaisuus. Vanhalla metsällä on kuitenkin valtava arvo myös luonnon monimuotoisuudelle: Suomen metsissä elävistä eliölajeista noin viidesosa on riippuvaisia lahopuusta. Sadat lajit ovat uhanalaisia siksi, etteivät pysty selviytymään tasaikäisillä puupelloilla, jotka avohakataan 60 – 80 vuoden välein vallitsevan metsätalousopin mukaisesti.

Ikävä kyllä tämän käsittelyn piirissä on noin 95 % Suomen metsämaasta. Alle 5 % Suomen metsistä on suojeltu. Väistyvä lajisto ei ole luontokuvaajien salamavaloissa kylpevää sorttia, vaan enimmäkseen kääpiä, jäkäliä ja kuoriaisia. Monet jäkälälajit vasta aloittelevat kasvuaan sen ikäisissä puissa, jotka metsätalous jo tuomitsee päätehakkuuikäisiksi. Nirsommat käävät suostuvat levittämään rihmastonsa vain järeään tukkipuuhun ja vaativat lisäksi vakaata pienilmastoa.

Haaveissani on, että pääsemme vielä joskus tutustumaan jälkikasvun kanssa hänen omaan metsäplänttiinsä. Siellä konttailisimme tutkimassa kääpiä ja kuoriaisia, joita ei uhkaa elinympäristön kuljetus sahoille ja paperitehtaille. Siihen en tosin voi vaikuttaa, ettei metsänomistajaposti saa häntä vakuuttuneeksi puunmyynnin välttämättömyydestä.

-Piia

Näin käytetään kestovaippoja

Kun aloin tutustua kestovaippojen maailmaan, kaikki tuntui aluksi hyvin sekavalta. Pelkästään alan sanastoon perehtyminen on oma työnsä, eikä kaikki ole selvillä vieläkään. Esittelenpä siksi tässä, millaiseen kestovaipparatkaisuun meillä on päädytty.

Meille on vakiintunut käyttöön kestovaipaksi nauhavaippa. Peruskuvio on sama kuin muissakin: on imuosa, itse vaippa ja nesteenpitävä tai nestettä imevä kuori (villahousut). Ihoa vasten voi lisäksi käyttää riisipaperia, joka helpottaa kakkapyykin pesua: paperi vain nostetaan kakkoineen roskikseen.

Nauhavaipat eivät ole kovin yleinen kestovaipparatkaisu, mutta niissä on paljon hyviä puolia, joiden vuoksi niiden käyttöä kannattaisi edistää. Sellaisia ovat ainakin

– pitkä käyttöaika: meillä aloitettiin 1,5 kk ikäisenä, ja nyt 6 kk iässä samat vaipat sopivat edelleen hyvin. Vain kuoria ja villahousuja on pitänyt vaihtaa suurempaan.
– halpuus: nauhavaipat ovat hinnaltaan edullisimpien kestovaippojen joukossa.
– nauhavaippa on kokeilemistani vaihtoehdoista paras maitokakkasieppari: kakka ei helposti karkaa lahkeesta. Taskuvaipoilla ja AIO-vaipoilla kakat lähtivät karkuteille muutaman viikon ikäisestä.
– hengittävyys: iho-ongelmia ei juuri ole.
– nopea kuivumisaika pesun jälkeen.
– imutäytettä voi lisätä tarpeen mukaan. Ihan pienellä täytettä ei välttämättä tarvitse ollenkaan.

Nauhavaipan huonoja puolia ovat
– vaipan kokoaminen vie hiukan aikaa.
– kun vauva on niin iso, että se alkaa tarttua esineisiin ympärillään, vaipan päälle laittaminen hidastuu. Kädet tahtovat olla nauhoissa kiinni.
– vaipat alkavat hajota turhan aikaisin. Nyt on arviolta 50-70 pesua takana, ja osassa reunan päättely on alkanut pettää. Kaikki ovat silti edelleen käyttökuntoisia.
– kun vaippa imee maitokakat hyvin, ne on myös melko työläs pestä vaipasta pois. On pitänyt tehdä esipesu mäntysuovan kanssa ennen pyykkikoneeseen laittamista. Nyt maitokakkavaiheen mentyä ohi noin 4,5 kk iästä lähtien tätä ongelmaa ei ole enää ollut. Meillä aikaa meni pesuun paljon, koska kakkoja tuli noin neljät päivässä. Useimmat selviävät vähemmällä.
-uutena nauhavaipat hylkivät nestettä ja pissa tulee lahkeesta. Tästä päästään pesemällä kerran tai kaksi ennen käyttöönottoa.

Meille kotiin tuli kertakäyttövaippafirman mainoslehti, jossa yritetään houkutella vaipparoskavuoren kasvattamiseen vetoamalla lapsen liikkumisen vapauteen. Onhan kestovaippa aikamoinen junttura. Päivällä käytämme täytteenä ohutta harsoa taiteltuna tai vanhasta froteepyyhkeestä leikattua täytettä. Yöllä käytämme tavallista harsoa taiteltuna. Vaipat tarvitsee tämänikäisellä vaihtaa neljästi tai viidesti päivässä.

Oma vauveliini on onneksi lähtenyt liikkeelle ajallaan vaippoineen kaikkineen. Siellä puolivuotias nytkin kierii pitkin lattioita niin, etten meinaa perässä pysyä. 🙂

Vaateostoksilla on hyvä huomata, että kestovaippaa käyttävälle vauvalle on usein hankittava numeroa isompia vaatteita. Nyt vauveli on noin 73 cm pitkä, ja käytämme eniten 80-senttisen vaatteita. Riippuu vaatemerkistä, miten vaipan viemä tila on otettu huomioon.

-Piia

Kuvat:

vaippakuva1.jpg
Vaippapaketti koostuu nauhavaipasta, pötkyläksi taitellusta harsotäytteestä (mikä hyvänsä vanha pyyhkeenpalakin käy), vedenpitävästä vaippakuoresta (tai villahousuista) ja riisipaperista.

vaippakuva2.jpg
Vaipan kokoaminen aloitetaan panemalla imutäyte nauhavaipan sisään. Me asetamme vaipan niin, että leveä osa tulee vauvan takapuolta vasten, se pitää kakat oikealla puolella.

vaippakuva3.jpg
Nauhavaippa taitetaan niin, että imuosa jää vaipan sisään. Peppua vasten tulee riisipaperi, jonka voi lopuksi kakkoineen heittää roskikseen tai kotikompostiin.

vaippakuva4.jpg
Vaippa valmiina päällä. Leveä osa on takana. Edessä vyötärön kohdalla on se pää vaippaa, jossa nauhat ovat kiinni. Sitten nauhat vain kierretään takaa ympäri, ja solmitaan rusetiksi eteen.

vaippakuva5.jpg
Lopuksi nauhavaipan päälle pannaan jokin kuori. Tässä on käytössä Imsevimsen vedenpitävä kuori. Enemmän käytämme taustalla näkyviä Ruskovillan villahousuja, jotka hengittävät.

vaippakuva6.jpg
Jotta vaippa pysyy paikallaan, body on oikeastaan ainoa mahdollinen paitaratkaisu. Muunlaisia paitoja meillä ei käytetä. Nepparit kiinni, ja vaippa ei lähde karkuteille.