Tompan kanssa olimme jo vuosikausia puhuneet, että naimisiinmeno olisi ajankohtaista. Lapsen synnyttyä paineet suhteen virallistamiseksi kasvoivat, sillä oli rasittavaa käydä lastenvalvojan luona vakuuttamassa, ettei lapsen siittämisaikaan ole tullut kuksittua muiden kuin oman miehen kanssa. Juhlia järjestämään siis.
Yhdistimme lapsen nimenantojuhlan ja vihkiäisten juhlimisen samalle päivälle, joka oli myös kihlajaispäivämme. Varsinainen vihkimisseremonia oli muutama päivä aikaisemmin Helsingin maistraatissa kahden todistajan läsnäollessa. Päätimme tehdä juhlista omannäköisemme kahvitilaisuuden meillä kotona.
Lapsen saaminen on avannut uudelleen monia hiipuneita suhteita sukulaisiin, ja oli ilo saada lähisukulaisia ja kummeja koolle pitkästä aikaa. Yllättäen lähes kaikki vastasivat kutsuun myöntävästi, vaikka kutsut lähetettiin kahden viikon varoitusajalla. Hetken jo olimme huolissamme tilan riittävyydestä lähes 30 ihmiselle. Onneksi kommuunissamme on iso olohuone ja parveke, ja kämppiksetkin tarjosivat huoneitaan käyttöön. Illalla pidimme vielä toisen juhlan kavereillemme.
Kutsussa lupasimme tarjota vieraille kakkua ja kuohujuomaa. Olemme molemmat olleet jo viime kesästä juomatta alkoholia minun raskauteni ja imetykseni takia, synnytyslaitoksen konjakkia lukuunottamatta, joten hyvää putkea ei haluttu katkaista. Kuohujuomaksi valitsimme kuusenkerkkäjuomaa, joka sekä pakkaukseltaan että ulkonäöltään muistuttaa kuohuviiniä. Ruokatarjoilu piti sisällään mm. kasvis- ja kalavoileipäkakkua, marinoituja papuja, kotimaisten pienjuustoloiden tuotteista kootun juustotarjottimen ja porkkana- sekä suklaakakkua. Tomppa rehki keittiössä kolme päivää tarjoilun eteen minun hoitaessani lasta, mutta lopputulos oli vaivannäön arvoinen.
Ulkonäköön panostamiseen oli rajallisesti aikaa lapsenhoidon ohessa. Edellisellä viikolla kävin kiertämässä pari UFFin käytettyjen vaatteiden liikettä löytääkseni paidan, joka sopisi yhteen anoppini matkaltaan tuoman norsukuvioisen hameen kanssa. Sellainen onneksi löytyikin ekalla yrityksellä, eikä 5,50 euron hintakaan ollut ylivoimainen sijoitus. Paidan alla oli edellisenä kesänä kirpparilta ostamani vaaleansininen toppi. Koruksi kokonaisuuteen sopi hyvin Kalevalakorun Lähde-riipus, jonka olen niin ikään saanut anopilta. Kannatti myös säilyttää ylioppilasjuhlakengät, sillä nekin kävivät hyvin asukokonaisuuteen. Ainoa uusi hankinta olivat sukkahousut, jotka Tomppa kävi hakemassa minulle Sokokselta ruokaostosreissun ohessa. Hän itse pukeutui isoisältään perimäänsä pukuun, joka on palvellut uskollisesti jo lukuisissa juhlissa.
Kampauksen eteen en ehtinyt vaipanvaihtojen ja imetysten ohessa tehdä muuta kuin käyttää sampoona luonnonkiharoita korostavaa kampaamon Catwalk Tigi -sampoota ja sipaista pikaisesti päälle Bodyshopin kookosrasvahiusvoidetta. Kampaamon sampoohankinnasta on ollut vähän huono omatunto, sillä yleensä ostan vain eläinkokeilla testaamattomia tuotteita. Tätä sampoota on todennäköisesti tungettu jonkun eläinparan silmään tuotekehitysvaiheessa. Viittä minuuttia ennen juhlien alkua juoksin vielä vessaan suhauttamaan hiuslakkaa, jonka olin saanut näytepakkauksena noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kaivan kyseisen lakkapullon aina esiin isompia juhlia varten, ja ihmeen hyvin se on riittänyt. Meikkejä ei ehtinyt ajatellakaan. Lopputulos oli käytettyyn aikaan nähden varsin hyvä.
Juhlista ja ihmisten tapaamisesta jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa, ja nyt on työn alla kiitoskorttien väsääminen. Lähetämme kaikille itse otetun ”vihkikuvan” ja jonkin heitä koskevan kuvan juhlista.
-Piia
Ekoelämää 