Mitä maalla harrastetaan?

Kun aikoinaan kerroin äidilleni, että muutamme perheen kanssa Helsingistä maalle, hän voivotteli lasten kaventuvia mahdollisuuksia. Hyvästi Cantores minores -muskari ja muut harrastukset.

Ajattelin, että lapset löytäisivät kavereita ja kirmaisivat ulkona omissa puuhissaan, kuten olen itsekin tehnyt lapsena kaupungin laitamilla. No, kavereita on kyllä löytynyt, mutta kyläilystä toiselle puolelle kirkonkylää pitää aina sopia erikseen. Ja me taas sinnikkäästi haluamme asua sillä puolella, josta on kävelymatka onnibussin pysäkille. Harrastustarjonta sen sijaan on hämmästyttävänkin monipuolinen.
joki

partioretkellä joen rannassaJuuri vietimme ihanan päivän koko perheen kanssa partiolaisten retkellä. Retkikohteena oli tällä kertaa lammastila ja ihanat ulkoilumaastot sen lähellä: metsäpolkuja, joki, seikkailua harjulla järven rannalla. Itse nautin luonnon tarkkailusta ja vierastan hiukan sitä, että partiotouhuissa huomio menee helposti suorittamiseen, vaikka ollaan luonnon keskellä. Onneksi päivään mahtui myös vapaata puuhailua. Oli hauska nähdä, kuinka virtaava vesi veti heti lapset puoleensa uittamaan jotakin. Leikkejä ei tarvinnut erikseen keksiä. Kaipa partiotouhuissa on oma-aloitteisuuskin kehittynyt, ainakin hyviä sijoituksia on tullut partiotaitokisoista.

karitsojaKesällä taas pientä trumpetinsoittajaa kutsuu puhallinorkesteriyhdistyksen kesäleiri, muuten ehtii lekotella mökillä. Musiikkiopiston ovet eivät ole auenneet, mutta kansalaisopistossa voivat kaikki harrastaa soittamista. Koulun talent-kisassa trööttääminen kavereiden soittajaryhmän mukana vei palkinnoille, kun jaksettiin treenailla. Musiikin harrastaminen toivottavasti opettaa sinnikkyyttä harjoitella asioita, vaikkei sitä niin vakavasti ottaisikaan.

Jotta mahtavat harrastusmahdollisuudet ja hyvä lukio pysyvät, tänne tarvitaan lisää asukkaita. Tervetuloa Etelä-Savoon viettämään leppoisaa lapsuutta! Vanhemmille tosin oma yritys olisi hyvä lähtökohta, sillä työpaikkoja on rajallisesti. 🙂

vaivero

Tästä kasvista otin kuvan, jotta voisin tunnistaa sen. Fb-kavereideni avustuksella se tunnistettiin vaiveroksi,

Mainokset

Kallioille kantavia hankia pitkin

 

kallioille_kantavia_hankia_pitkinMaaliskuun ihanuus ovat kantavat hanget: aurinko sulattaa lumen pintaan päivällä paksun nuoskakerroksen, ja yöpakkanen kovettaa lumen kulkukelpoiseksi. Paras hankiainen on tietysti etelärinteillä, kun sinne ehättää aamupäivällä ennen päivän lämpöaaltoa.

Kuljimme tänään Taiton kanssa lähimetsissä puoliksi kantavaa lumipeitettä pitkin: hankiainen ei ollut vielä täydellinen, Taito käveli helposti, minä upposin joka toisella askeleella. Pääsimme kuitenkin tutustumaan lähimaastoon ihan uudesta näkökulmasta: hanki muodosti kallioille luonnon oman pehmusteen, jota pitkin saattoi turvallisesti kiivetä ylös kovinkin jyrkkiin paikkoihin. Ylhäällä aukenivat näköalat metsän yli kauas merelle.

Alas tullessa saattoi kuvitella olevansa off-piste -seikkailija kiitämässä alas Verbierin rinteitä Sveitsin Alpeilla, me tosin kiisimme pyllymäkeä kantavaa hankea pitkin. Hankiaisen aika on lyhyt, kannattaa nauttia siitä kun vielä voi!

-Piia