Mukulapähkämö ja muita kasvikokeiluja

mukulapähkämöOnko kukaan muu kasvattanut mukulapähkämöä? Keväällä osuimme puutarhatapahtumaan, jossa unohtuneisiin perinnekasveihin erikoistunut yritys myi niidenkin taimia. Esillä oli myös mukuloita, jotka ovat vähän maa-artisokkaa pienempiä, ja sopivat vaikkapa vokkiruokaan mukaan. Nyt on sitten yksi taimi kokeilussa. Viileässä säässä se pysyi hengissä, ja riehaantui kasvamaan enemmän helteiden myötä.

Toinen taimikokeilu oli ”puupinaatti”, joka taitaa olla herkullinen, sillä myyrä söi taimen poikki heti kättelyssä. Se muistuttaa ulkonäöltään punertavaa jauhosavikkaa. Nyt varren tyngästä kasvaa uutta versoa, joten ehkä mekin pääsemme tutustumaan sen makuun vielä tänä kesänä.

Jokaiseen taimimyymälään näkyy ilmestyneen myyntiin viinisuolaheinää. Viime kesänä ostimme ensimmäisen taimemme Tertin kartanosta, jossa sitä myytiin nimellä viininlehtisuolaheinä. Istutin taimen minikeittiöpuutarhaamme portaiden viereen, ja hyvin se näkyy selvinneen talven yli. Nyt punertavat lehdet rehottavat niin, että salaatteihin ja munakkaisiin riittää niistä mukavasti täydennystä.

minttuPortaiden vieressä kasvaa myös viime kesänä istutettu minttu, joka tuntuu viihtyvän hyvin. Aikaisemmin olemme tyytyneet käyttämään villiä rantaminttua, mutta nyt saimme pirtelöihin puhtaampaa mintunmakua. Pirtelöitä kuluu helteen sattuessa niin paljon, että pihalta tulee varmaan riivittyä niin viljellyt kuin villitkin mintut kesän mittaan. Kasvimaallakin olen jättänyt rikkaruohoina kasvavat rantamintut kitkemättä.

Muuten tämän vuoden kasvimaan kasvit ovat vanhoja tuttuja: perunaa, juureksia, maa-artisokkaa, kurpitsoja, mangoldia, fenkolia, selleriä, kaaleja, herneitä, salaattia. Alkukesän kylmät säät ovat jo nujersivat herkimmät kurkuntaimet ja kurpitsat hengiltä. Ilmojen valtiaan armahduksen myötä kesäkurpitsakausi on jo hyvää vauhtia alkamassa.

Mainokset

Villivihanneksia pirtelöön

rantaminttuaMintulla on villi sukulaislaji, jota kasvaa Suomessa yleisenä rantojen tuntumassa ja peltojen rikkaruohona. Rantaminttu ei ole maultaan aivan yhtä voimakkaan minttumainen kuin kesy sukulaisensa, mutta sen nuorehkot versot sopivat mainiosti pirtelön sekaan. Meillä mökillä rantaminttu kasvaa kahdenlaisena alalajina: rannan lähellä on laaja matto mattapintaista rantaminttua. Kasvimaan rikkaruohona taas rehottaa kiiltävälehtinen alalaji. Molemmat kukkivat vähän myöhemmin kesällä violetinsinisin kukin.

Tuoksu helpottaa lajinmääritystä: jos kasvimaata kitkiessä ympärillä alkaa leijailla mintun tuoksu, kannattaa tutkia kouraan napattuja rikkakasveja tarkemmin.

Pirtelöntekoon tarvitaan tehosekoitin, jonka tuomista mökille Tomppa ensiksi vierasti. Saamme kuitenkin tällä keinoin yhden villivihanneslajin lisää käyttöön. Yleensä villivihannekset sisältävät vitamiineja ja muita hyödyllisiä aineita monin verroin ”kesykasveja” enemmän, joten niitä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista.

minttupirtelö tehosekoittimessaPirtelöä voi valmistaa monenlaisina muunnelmina, mutta tässä on yksi esimerkkiresepti, josta riittää neljälle. Kun valitsee maidottoman jäätelön, tämä herkku sopii myös vegaanille. Pirtelön juoksevuutta voi säätää lisäämällä maitoa tai jugurttia joukkoon. Monenlaisia marjoja kannattaa kokeilla mansikoiden sijasta. Meidän suosikkimme on tyrni, josta tulee todella hieno maku.

Minttupirtelö

1/2 l vaniljajäätelöä
vajaa litra mintunversoja
1-2 banaania
1/2 l mansikoita
(maitoa tai jugurttia)

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen, ja anna jurrata, kunnes mintut ovat pienenpientä silppua. Tarjoile heti.

villivihanneksia_pirteloon3_Piia