Herkutellaan pakastin tyhjäksi

Satokausi lähestyy, ja nyt on mainio aika herkutella ylivuotiset marjat ja muut säilötyt tuotteet pois. Samalla pakastinkin saa pitää muutaman viikon mittaisen loman, ja vuotuinen sulatus on hoidettu. Mittasin viime kesänä, että äitini vanhat pakastimet kuluttavat kukin sähköä kymmenen euron edestä joka kuukausi. Tämä siis pelkästä säilytyksestä, säilöttävien ruokien jäähdyttäminen tulee vielä siihen päälle. Niinpä ei ole kovin järkevää lojuttaa siellä ruokia vain tavan vuoksi.

Kotiin jäi vain yksi kämppis kotinaiseksi, ja tulimme siihen tulokseen, että kommuuninkin pakastimista toinen pääsee kesälepoon. Teimme kaupungissa käydessämme laatikkoomme jääneistä jäätelöstä ja marjoista pirtelöä, ja Tomppa loihti kasvispöperön jäljellejääneistä pinaattipusseista.

Kun pakastimia käynnistelee aikanaan uudestaan, kannattaa viimeistään tarkistaa niiden lämpötila. Uusissakin pakastimissa tehoasetus pitää usein säätää käsin, jotta lämpötila asettuisi optimaaliseen -18 asteen lukemaan. Viime talvena ihmettelin, miksi vasta ostettu pakastin tuntuu jurraavan päällä vähän väliä. Syy selvisi, kun mittasin lämpötilan: -29 astetta! Eikä ollut edes tehopakastus päällä. Tuli kiire vääntää säätönuppia pienemmälle.

Jokainen aste lisää lämpötilaeroa huoneilmaan verrattuna tekee pakastimenkin tapauksessa noin viisi prosenttia lisää sähkönkulutuksessa. Kun helteiden takia huonelämpötila nousee, myös kylmälaitteiden kulutus kasvaa. Senkin vuoksi kesä on hyvä aika antaa pakastimen levätä.

-Piia

Omilla lihaksilla

Mökillä Tompalla ja minulla on ollut ilo tehdä töitä omilla lihaksilla. Ilo tulee siitä, että työ on oma valinta. Viimeiset kymmenen vuotta olemme sahanneet polttopuut pokasahalla omin voimin, halkoneet halot kirveellä, niittäneet pihan viikatteella, kantaneet veden kaivosta tuvalle, soudelleet katiskoille. Tomppa on herättänyt kyläläisissä ihmetystä kaatamalla isojakin puita pelkkää kirvestä käyttäen. Maantiellä autot hiljentävät kohdalla, kun ihmiset tuijottavat meitä kävelemässä tai pyöräilemässä lähikauppaan. Matka sinne on alle kolme kilometriä.

Tänä vuonna työt ovat sujuneet jouhevammin kuin aikaisempina vuosina. Otimme Tompan kanssa kevään ohjelmaamme ohjattua liikuntaa, minulla tunti viikossa ja Tompalla kaksi. En ole koskaan juuri arvostanut varta vasten harrastettavaa liikuntaa, mutta nyt olen huomannut, että tuntikin viikossa perusjumppaa vaikuttaa. Puiden sahaamisessa ei ole tullut enää kestävyys vastaan, kuten joskus ennen. Kauan sitten jo opettelin sahaamaan sekä oikealla että vasemmalla kädellä. Käsiä vuorotellen saa puita sahattua kerralla sen määrän kuin haluaa. Niittäminen taas on mainiota vatsalihasharjoittelua.

Kuinka norsu syödään? Pala kerrallaan, kuuluu vanha viisaus. Isojakin töitä saa tehtyä, kun ryhtyy vain tekemään. Tietokonetta käyttävä on tottunut siihen, että asiat tapahtuvat napin painalluksella. Minusta tietokoneen käyttö lisää kärsimättömyyttä. Paljon nörttäävät tutut tunnistaa siitä, että he tuskastelevat pieniäkin viivytyksiä.

Maltti on ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia, ja mökin työt ovat mainio tapa sitä harjoitella. Harjoitus on itsellenikin tarpeen. Monesti tulee mieleen soittaa mökkitalkkari paikalle, kun lastenhoidon lomassa on vaikea livahtaa vaikkapa pihalle niittämään. Tänä vuonna rikoimme kymmenvuotisen polttopuuperinteen ja pyysimme tuttua yrittäjää kaatamaan ison männyn pihasta saunapuiksi, samalla hän kaatoi muitakin polttopuita. Kunhan vauvanhoitopuuha hellittää, polttopuuhuolto pääsee jatkumaan entiseen malliin omin voimin.

Monet työt eivät lopulta edes ole kovin ihmeellisiä ponnistuksia. Päivässä kuluvat viisi vesiämpärillistä ehtii kipaista kaivolta vaikka ennen aamiaista varttitunnissa. Sillä saa laitettua ruuan, pestyä lasten peput ja tiskattua astiat.

Erityisen hyödyllistä ruumiillinen työ on suuruusluokkien hahmottamisessa. Paljonko energiaa tarvitaan mökin pitämiseen lämpimänä eri säillä? Paljonko vettä kulutan päivässä? Saunassa voi läträtä veden kanssa hyvällä omallatunnolla, kun veden on kantanut itse sisään ja se imeytyy lattiakaivosta suoraan maahan.

-Piia