Perheellisen aktivistin ajankäyttö

Perheellistyminen on tehnyt hyvää netinkäyttötottumuksilleni. Kun vapaa-aikaa vielä oli, aikaa tuli käytettyä tietokoneen ääressä paljon huolettomammin. Nyt ehdin käynnistää tietokoneen ehkä joka toinen tai kolmas päivä, ja hyvä niin. Yritän koko ajan olla tietoinen siitä, minkä verran käytän tietokoneaikaa mihinkin. Kerään etukäteen listaa verkossa hoidettavista asioista, ja teen ne koneelle lyssähdettyäni ensin. Töllötintä ei meillä ole, enkä käsitä, kuinka kukaan perheellinen sitä ehtisi katsoa.

Sähköpostien purkaminen vie silti aivan tuhottomasti aikaa. Olen monella järjestölistalla, enkä osaa luopua yhdestäkään. Järjestötoiminta tapahtuu nykyään paljolti omalla koneella nököttäen ja kirjoittaen. Parissa kolmessa päivässä ehtii kertyä usein toistasataa viestiä, joista on lajiteltava tärkeät ja huomattava ne, joihin pitäisi jotenkin reagoida. Teen ensimmäisen karsintakierroksen jo otsikoiden perusteella. Poistan spämmit ja rajaan aktivismia aihepiirin mukaan: olen esimerkiksi päättänyt, etten puutu ydinvoiman vastustamiseen, koska siellä riittää toimijoita ilman minuakin. Kiireellisempää on päästä hiilivoimaloista eroon, ja sen parissa toimijoita on paljon vähemmän.

Kommuunissa asuessa näen myös piinallisen selvästi, kuinka erilaista lapsettoman ajankäyttö on. Kun huhkimme hiki hatussa ruuan lämmittämisen, vaipanvaihdon, pyykkien ja lapsen peräänkatsomisen parissa, kämppikset loikovat kaikessa rauhassa sängyllään lueskellen ja teetä siemaillen. Kun Taito oli pienempi, ylsin aikamoiseen moniajoon noin tietokonetermillä ilmaistuna: huuhdoin kakkavaippaa käsisuihkulla pytyn päällä, pidin takapuolellani vessan ovea sen verran raollaan, ettei konttaileva vauva saanut ovella leikkiessään sormia jäämään väliin ja yritin samalla pysyä sellaisessa asennossa, ettei vauva pääse myöskään vessaharjaa pureskelemaan eikä leikkimään roskiksella. Ja kakkavaippoja tuli vähintään kolme päivässä…

No, hiukan on tulossa ajankäyttöön parannusta, sillä sain luovutettua erään ryhmän vetovastuun hyviin käsiin, ja yhdestä yhdistyksen hallituspaikasta luopuminen on myös suunnitelmissa. Lähiviikkoina saatamme Tompan kanssa jopa päästä elokuviin, mitä onkin suunniteltu jo muutama kuukausi. Toisen lapsen hankkiminen houkuttaisi myös. Minulle on kuitenkin täysi mysteeri, kuinka kahta lasta voi ehtiä hoitaa, siis niin kuin laadukkaasti.

-Piia

Mainokset