Ruokaa luonnosta

28 huhtikuun, 2011 klo 9:09 pm (elämänilo, lomailu, mökkeily, ruoanlaitto, säästövinkki, villivihannekset)

Kun kaupassa katsoo elintarvikepakkauksia, luulisi että ruokavaliomme on hyvinkin maanläheinen. Lähes ruoka kuin ruoka tulee niiden mukaan suoraan ”puhtaasta luonnosta”. Että niin kuin perunoita käytäisiin jostain luonnosta poimimassa, tai margariinia. Suunnilleen ainoa tuote, jota ei tällä mainoslauseella myydä, ovat pakastemarjat. Ja en oikein keksi muuta kaupan tuotetta kuin marjat, sienet ja harvat kalalajit, joka oikeasti olisivat luonnosta peräisin.

Jokainen maaseudulla vähänkin aikaansa viettänyt tietää, ettei pelto mitään luontoa ole. Se on ihmisen luomaa monokulttuuria, yhdelle kasvilajille vallattua maata, jota kohdellaan hyvin voimaperäisesti. Kesannolle jätetty pelto alkaa hiljalleen lähestyä luonnontilaa, ja silloin kasvi- ja eläinlajistokin käy mielenkiintoisemmaksi.

Pääsimme pääsiäiseksi mökille. Pitkän talven jälkeen oli ihanaa saada oikeasti ruokaa luonnosta. Jää vapautui rannasta juuri sen verran, että katiskat sai veteen, ja kerrankin olimme ajoissa liikkeellä ahvenen kutuaikaan. Haukiakin tuli, enkä malttanut olla syömättä, vaikka raskausaikana sitä pitäisi välttää kokonaan suuren elohopeamäärän takia.

Yön ja päivän lämpötilaerot ovat tähän vuodenaikaan suuria, etenkin kun taivas on kirkas. Päivällä vuohenputket nousivat maasta, ja jotenkin ne selvisivät yöpakkasten huurteestakin monena yönä peräkkäin. Yöpakkasten aikaan vuodenputket ovat väriltäänkin erilaisia, jotenkin sitkeämmän näköisiä. Mitähän ”pakkasneste” vaikuttaa niiden ravintoarvoon? Hyviltä ne maistuivat leivän päällä ja ruuan seassa. Nämä ovat oikeaa superruokaa, jos sellaista haluaa. Luonnonkasvien vitamiinipitoisuudet ovat ihan omalla tasollaan laimeisiin tehoviljelyn tuotoksiin verrattuna.

Kotona piti taas palata pakastemarjoihin, kun muut luonnontuotteet ovat kovin vaikeasti saatavilla. Olisihan täälläkin tienvarret täynnä vuohenputkia, ja ärsyttää *niin*, ettei niitä voi käyttää.

-Piia

Jätä kommentti

Watti maksaa euron

9 huhtikuun, 2011 klo 7:06 pm (energia, säästövinkki)

”Jos kuudenkymmenen watin hehkulamppua pitää päällä vuoden, paljonko kertyy sähkölaskua?”, arvuutteli Työ- ja elinkeinoministeriön tuore energiaosaston päällikkö eräässä seminaarissa yleisöltä. Energia-alan ammattilaiset arvelivat hinnaksi suunnilleen viittä euroa. Pieleen meni, sillä oikea vastaus oli 78 euroa.

Riippuu toki omasta sähkösopimuksesta, mutta laskelman suuruusluokka oli oikea. Aika hyvä suuruusluokkasääntö on, että jokainen jatkuvasti päällä oleva watti maksaa noin euron vuodessa. Jos on sattunut tekemään huonon sähkösopimuksen, se voi maksaa kaksikin euroa.

Meillä oli aikaisemmin pöytätietokone, jonka kulutukseksi mittasin 240 W. Jos emme olisi vaivautuneet sammuttamaan sitä käyttökertojen välillä, laskua olisi kertynyt vuodessa vähintään 240 euroa. Jos konetta käytti pari tuntia päivässä, lasku sen sijaan oli vain kahdestoistaosa tästä, 20 euroa. Taloudellisen energiankäyttäjän tärkein sääntö onkin sammuttaa laitteet silloin, kun niitä ei käytetä. Esimerkiksi digiboksia ja television muita oheislaitteita ei kannata lojuttaa valmiustilassa, jos laitteiden muisti suinkin sietää sammuttamisen.

Vaikkei käytössä olisikaan sähkönkulutusmittaria, laitteiden kulutusta voi arvioida seuraamalla, paljonko laite lämpenee. Kaikki energiahan muuttuu aina lopulta lämmöksi. Valmiustiloja paljon isompi kuluttaja on vaikkapa kaiken aikaa päällä oleva kylpyhuoneen lattialämmitys, josta kertyy maksettavaa useampi satanen vuodessa. Lattialämmitystä kannattaa käyttää vain tarpeeseen, etenkin kaukolämmitystalossa.

-Piia

2 kommenttia