Taapero sadan vuoden takaa

Viime päivät ovat olleet hektisiä ja jännitystä täynnä. Istun Helsingin Energian johtokunnassa, ja seuraavan kokouksen asialistalla on kauden luultavasti tärkein asia, päästövähennysten toteuttaminen seuraavien parin vuosikymmenen aikana. On ollut ihanaa huomata, kuinka asenteet ovat muuttuneet parissa vuodessa, ja energiapomot ovat ymmärtäneet kivihiilen olevan menneen maailman polttoaine. Kokousvalmistelun lomassa olen rentoutunut harrastamalla hiukan kulttuuria.

Viime syksynä ostin Ateneumista kortteja joulun hätävaraksi, ja ihastuin Ivar Aroseniuksen maalaukseen Pienokainen lipaston edessä. Se on sadan vuoden takainen työ, jossa taapero on touhunnut omiaan suuressa huoneessa, ja päätynyt penkomaan isoa lipaston laatikkoa. Tilanne oli niin tutun näköinen. 🙂

Ivar Arosenius: Pienokainen lipaston edessä, 1907.

Ivar Arosenius: Pienokainen lipaston edessä, 1907.

Joulukortteja valikoidessani katsoin tarkemmin kortin tietoja, ja huomasin, että taiteilija on elänyt vain kolmekymppiseksi. Tämän maalauksen hän on tehnyt pari vuotta ennen kuolemaansa. Minua jäi mietityttämään, mitä kaikkea teokseen liittyykään. Onko kuvassa taiteilijan oma lapsi, joka sittemmin jäi pienenä orvoksi? Etsin verkosta lisätietoja, ja paljastui, että tällainen traaginen tarina maalauksen taustalla tosiaan on.

Ivar Arosenius on ruotsalainen taiteilija, ja Ruotsissa myös tunnettu ja arvostettu. Hänen suosituimpia töitään on postuumisti julkaistu lastenkirja Kattresan, jossa hänen Lillan-taaperonsa seikkailee kissan selässä ratsastaen. Hänen maalauksiaan oli hyvä valikoima näkyvillä verkossa, ja ihastuin muihinkin kuin siihen Ateneumin kokoelmissa olevaan ainokaiseen, joka minulla oli postikorttina. Monissa muissakin kuvissa mallina oli hänen ainoa lapsensa. Tyyli oli vähän sellaista Hugo Simberg -tyyppistä.

Arosenius sairasti verenvuorotautia, hemofiliaa. Hänen kaksi veljeään olivat kuolleet samaan geenivirheeseen jo lapsina, joten hän tiesi aikansa rajallisuuden. Se näkyy minusta myös maalauksissa. Tuntuu, että hän halusi elää kokonaisvaltaisesti sen ajan, mitä hänellä oli.

Kattresan-kirjan lainasimme kirjastosta suomennettuna versiona Kissamatka. Suomalaiset eivät ole oikein löytäneet sitä, sillä kaikki kappaleet olivat kirjaston tietokannan mukaan hyllyssä. Taito on pitänyt runomuotoisesta tarinasta tosi paljon, vaikka ylensyöntiin halkeava kissa onkin vähän pelottava. Kirjaa on luettu kerran toisensa jälkeen. Odotan jo innolla, milloin pääsen tutustumaan muihinkin teoksiin paremmin, pitääpä tsekata vielä kirjaston taidekirjavalikoima.

-Piia

Kissamatka-teoksen kuvitusta, Ivar Aroseniuksen teos 1900-luvun alusta.

Kissamatka-teoksen kuvitusta, Ivar Arosenius 1909.

5 kommenttia

  1. marjuli said,

    17 tammikuun, 2010 klo 9:16 pm

    Jotenkin tosi surullinen tarina, mutta toisaalta äärimmäisen liikuttava että tuohon aikaan isi on jo arvostanut taaperoaan noin paljon ja uskaltanut näyttää sen. Ihania loruja ja hieno kuvitus. Myös tuo kortti niin liikuttava.

  2. Asta said,

    17 tammikuun, 2010 klo 10:38 pm

    mahtavaa kuulla, että energiapomot vihdoin alkavat tajuta elämän realiteetteja. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää kokouksenne lopputulemista.

    Hyvää ja päästötöntä alkanutta vuotta!

  3. Piia said,

    21 tammikuun, 2010 klo 10:00 pm

    Noh, hyväksymässämme kehitysohjelmassa toteutetaan 98 % päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Mutta Helsingin Energian kehitysohjelma menee meidän käsistämme vielä kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon, missä voi tulla muutoksia. Huhtikuussa päätöksentekokierroksen pitäisi olla valmis ja asian valtuustossa.

  4. Laura said,

    23 tammikuun, 2010 klo 12:12 pm

    Hyvä esimerkki siitä, miten taide-elämys saa lisäsyvyyttä, jos tiedämme jotain tekijästä, vaikka se ei välttämätöntä olekaan. Olet kyllä tehnyt hienon löydön!!

  5. Lillin äiti said,

    23 tammikuun, 2010 klo 10:06 pm

    Kiitos vinkistä! Menen heti HelMettiin varaamaan meille Lillin kanssa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: