Vapaat rannat kiehtovat matkailijoita

Sainpa aikaiseksi pitkään vatvotun kannanoton, kun lähetin mielipiteen mökkipaikkakunnan paikallislehteen Länsi-Savoon. Järvi-Suomen rakentamattomat rannat vähenevät kaiken aikaa. Kaavoitusoikeus on kunnilla, joissa päättäjät eivät aina tunnu näkevän alueensa luonnon ainutkertaista arvoa. Julkaisivatpa kirjoitukseni, ja viikkoa myöhemmin Suomen Luonnonsuojeluliittokin otti kantaa samasta asiasta muistuttaen, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa rantojen rakentaminen on lähtökohtaisesti sallittu, muualla sitä rajoitetaan.

Kannattaa lähettää mielipiteensä isomman joukon näkyville sen sijaan, että vain jupisisi tutuilleen. Kun kannanotto liittyy johonkin ajankohtaiseen asiaan, on hyvin muotoiltu ja kohtuullisen pituinen, sillä on hyvät mahdollisuudet päästä lehteen. Itse kirjoitin nyt sen innoittamana, että lehdessä haastateltiin toista kesäpaikkakuntalaista, joka otti kantaa samasta asiasta.

Vapaat rannat kiehtovat matkailijoita
24.08.2013

Kiitos ekonomisti Hannu Rankille kesäasukkaan näkökulman tuomisesta etelä-savolaisten rantojen rakentamiskeskusteluun (LS 18.8.).
Minulla on ystävä, joka käyttää lakinaisen palkastaan aimo osuuden päästäkseen melomaan Alaskan ja Kanadan erämaihin. Susien ja muiden joen varressa jolkottelevien villieläinten seuraaminen vetää puoleensa vuodesta toiseen. Suomessa ihan samaan ei ole mahdollisuuksia, mutta Järvi-Suomikin on upea vesistöjen, kallioiden ja metsien mosaiikki. Mitä vähemmän kulkijan eteen osuu niitä ihaillessa mökkejä tai vesijettejä, sitä vetovoimaisempi ympäristö on.

Mielestäni Saimaan ja sen ympäristön hienoja alueita hyödynnetään luontomatkailuun hämmästyttävän vähän.

Kesäjuvalaisena olen ihaillut kunnan ja kuntalaisten aloitteellisuutta melonta- ja vaellusreittien luomisessa hienoihin maisemiimme. Niiden markkinointi kaipaisi kuitenkin ihan toisenlaista otetta. Tulijoita kyllä olisi. Jo Helsingissäkin yli kaksisataatuhatta kävijää vuosittain kulkee läheisiin kansallispuistoihin, jotka ovat Järvi-Suomesta tulleen näkökulmasta lähempänä ”tavallista metsää” kuin kovin ainutlaatuisia luontokohteita.

Toivoisin paikallisilta päättäjiltä rohkeutta säilyttää vielä olemassa olevia luontoalueita ja rantoja rakentamiselta. Matkailijoiden määrän kasvattamiseen kyllä olisi varaa luonnon siitä kärsimättä. Luontomatkailija jättää jälkensä maisemaan vain käyntinsä ajan, kesämökki taas näkyy rantamaisemassa kaiken aikaa, vaikka sitä käytettäisiin vain jokunen viikko vuoden aikana.

Piia J. Häkkinen
diplomi-insinööri
kesäjuvalainen
Helsinki