Eskarilaisen elämää 4: Kiusaaminen eskarissa

vaaleanpunaiset sukatEn voi mennä eskariin suosikkivaatteissani sen takia, että minulle nauretaan aina, koska vaatteeni ovat muiden mielestä tyttöjen vaatteita. Minä itse olen oikeastaan sitä mieltä että poikien pitäisi saada pitää vaatteita, joita he itse haluavat pitää.

Taito

3 kommenttia

  1. Johanna said,

    21 huhtikuun, 2015 klo 11:54 am

    Hei Taito! Hieno kirjoitus. Olet ihan oikeassa. Poikien ja tyttöjen pitää saada pitää sellaisia vaatteita, joista itse tykkää. Jos joku nauraa, niin se ehkä luulee, että pojat tykkää vaan housuista ja sinisestä. Se ei ehkä ole ajatellut, että jotkut pojat voivat tykätä vaikka mekoista tai vaaleanpunaisesta. Sille voi sanoa, että ihmiset on erilaisia ja tykkää erilaisista vaatteista ja väreistä ja ruuista. Kaikkien ei tarvi tykätä samoista asioista. Sellaiset jotka nauraa toisille ei ole kovin kivoja kavereita, eikä sinun tarvi laittaa päälle sellaisia vaatteita, jotka olisi niiden naurajien mielestä sopivat. Laita vaan sellaiset, joista itse tykkäät. Toivottavasti löydät mukaviakin kavereita, joiden mielestä sinun vaatteet on hienot. Minä tunnen yhden pojan, joka on laittanut monta kertaa päiväkotiin mekon. Sen iskäkin osti hameen ja puki sen päälle. Sitten niillä molemmilla oli hienot vaatteet. Eikä siellä päiväkodissa naureta niille enää, kun ne on jo huomanneet, että pojatkin saa laittaa mekon päälle jos haluaa.

  2. Tomppa said,

    21 huhtikuun, 2015 klo 8:22 pm

    Olen samaa mieltä,

    Kirjoittelin jo pitkän vastauksen, mutta bittiavaruus söi vastaukseni. Nyt tiivistäen. Lapsille normaaliuden määritelmä on paljon tiukempi kuin aikuisilla. Monet asiat on omaksuttu vanhemmilta ja läheisiltä ilman että niistä ikinä olisi puhuttu. Tälläisten normien murtamiseen tarvitaan paljon enemmän työtä, kuin tietoisesti muodostettujen mielipiteiden.

    Aikuisilla pukeutumiskoodi on hellittänyt paljon. Äitini työuran alussa nainen ei voinut tulla töihin housut jalassa, vaan esimies lähetti kotiin vaihtamaan vaatteita soveliaampiin. Nyt voin mennä töihin pinkissä paidassa ja saparot päässä, eikä toimitusjohtajamme tee muuta kuin naura.

    Toivottavasti lasten suvaitsevaisuus pääsee vielä samalle tasolle.

  3. 28 huhtikuun, 2015 klo 3:06 pm

    Akateemisten miesten pukeutumisessa vaaleanpunainen paita on ihan normaali vaate, johon ei kukaan kiinnitä huomiota. Koskahan samaan päästään lastenkin kohdalla? Sinun pomosi varmaan kiinnitti enemmän huomiota saparoihin, vaikka ne käyvätkin sinulle tosi hyvin. 🙂

    Muistan, kun kerran 11-vuotiaana menin kouluun hameessa. Siihen aikaan se ei ollut tapana, vaan koulun sanaton pukeutumiskoodi olivat tietynmalliset farkut, mieluiten levikset. Vääränlainen vaatekappale oli niin ”punainen vaate” luokkakavereilleni, että etenkin tytöt hyökkäsivät porukalla kimppuuni. Vaikka siis muuten en ollut kiusattu ja olin hyvissä väleissä toisten kanssa. Enpä käyttänyt hametta toista kertaa, ja pesuun se joutui muutenkin, sillä se oli täynnänsä kuraläiskiä toisten potkimisen jäljiltä. Niin että ymmärrän kyllä, jos on helpompi mukautua kunkin ajan mallin mukaiseen pukeutumiseen sen sijaan että taistelisi koko päivän vastaan.

    Olen kyllä ihaillut sitä, kuinka sinnikkäästi Taito on käyttänyt suosikkivaatteitaan eskarissa. Välillä olen ehdottanut, että hän miettisi etukäteen, mitä sanoo vastaan, kun jostain vaatteesta tai asusteesta on odotettavissa muilta ikäviä kommentteja. Se on kuulemma toiminut hyvin. Synttäripaidasta tuli onneksi vain kehuja, ja kutsu kevätjuhlan muotinäytökseen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: