Haltiamänty

Haltiamänty Laajasalon ostarillaEnsimmäinen käyntini Helsingin Laajasalossa oli mieleenpainuva. Tulimme mieheni Tompan kanssa seuraamaan vanhalle uhripuulle järjestettyä pyhitysjuhlaa talvella 2006. Paikalla liihotteli performanssitaiteilija Reijo Kela tanssiesityksineen, ja peräti kahden kirkkokunnan papit siunasivat puun. Tilaisuuden puuhanaisina toimivat suomalaisiin pyhiin puihin liittyvää perinnettä tallentaneet valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo.

Puoli vuotta myöhemmin kommuunimme teki äkkikaupat ja muutimme Laajasaloon yhteiseen kerrostaloasuntoon. Ostopäätös tehtiin niin nopeasti, että reissussa ollut kämppiksemme näki uuden kotimme vasta matkansa jälkeen. Nyt kommuunimme asuu jo toisessa Laajasalon-asunnossaan, mutta käyn edelleen tervehtimässä haltiamäntyä. Se on jäänyt kovin arvolleen sopimattomaan ympäristöön, Alepan ja K-marketin viereen. Puusta on olemassa kuvat ainakin 1950– ja 1910-luvuilta, jolloin se oli jo varsin samannäköinen kuin nykyään. Ympärillä vain lainehtivat Ylistalon, Uppby hemmanin viljapellot.

Suomalaisessa perinteessä uhripuille on ollut tapana viedä uuden sadon ensimmäiset maistiaiset, kuten uutisviljan ensimmäiset jyvät ja äidin ensimmäiset maitopisarat:

Niin sa olet uhrit juopa,
emosen ensi maitopisarat,
haarasorkkain synnyinmaidot,
tappajaisten veripisarat,
ensimmäiset sulle tuodaan.
(Puiden kansa, Seppo & Kovalainen)

haltiamanty2Haltiamänty tuli taas mieleeni, kun metsäaktivistikaverini kysyi, mitä sille tapahtuu uuden ostarin rakentamissuunnitelmassa. En ollut muistanut kysyä! Kävin lupaamassa puulle, että muistutan kaavoittajia sen olemassaolosta. Samalla toivoin jotakin, ensimmäistä kertaa. Onkohan ihan turvallista esittää toivomuksia noin vanhalle puulle? Entä jos se vanhasta tottumuksesta odottaa vastalahjaa?

Laajasalossa on muitakin hienoja puita, joita käymme aika ajoin tervehtimässä, ainakin Tullisaaren tammia ja Yliskylän poppeleita. En kuitenkaan tiedä muita, joilla olisi ollut asema aitona pyhänä puuna.

Omassa perheessäni elää vielä nimikkopuuperinne. Mökillä kaikilla perheenjäsenillä on omat puunsa, samoin isovanhemmillani. Mummoni aikoinaan istutti itselleen ja ukilleni omenapuut keskelle metsää. Myyrät ja jänikset eivät ole niihin koskeneet, vaikka ne muuten syövät kaikki suojaamattomat puut armotta. Nimikkopuut ovat isäntiään ja emäntiään nuorempia, koska vanhempi ei rupeaisi nuorempaa palvelemaan. Talon tai suvun uhripuu voi olla vanhempi, mutta silloin onkin ”sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”.

haltiamänty

5 kommenttia

  1. Kaarina said,

    25 maaliskuun, 2015 klo 6:45 am

    Hei! Voi herttinen millainen maisemanmuutos vuosien varrella, huh huh! Komealle puulle olisi toivonut jätettävän kunnolla tilaa. Onneksi sentään ovat jättäneet puun pystyyn!

    Sinua odottaa haaste blogissani. 🙂
    Iloista kevättä!

  2. 25 maaliskuun, 2015 klo 9:37 am

    Kiitos haasteesta, Kaarina! Keräilemme täällä merenrannalla liikkuessamme usein roskia, nyt olisi taas talven jälkeen hyvä aloittaa. On myös hauskaa tutkia, mitä kaikkea meri on tuonut mukanaan.

  3. Y said,

    26 maaliskuun, 2015 klo 6:55 pm

    Jännää, että yksi puu voi olla paljon kiehtovampi kuin ihmisen tekeleet kokonaisuudessaan sen ympärillä. Olisipa kokonainen metsä tuollaisia puita! Tuosta huomaa, että ei suomalaisten metsänä tuntema talouspuupelto ole metsää nähnytkään. Surkeaahan tuo sinänsä on, että yhdelle puulle löytyy suojelijansa, mutta metsät menee ympärillä asfaltin alle. Voi siis sanoa, että helsinkiläiset eivät näe metsiään puiltaan.

  4. 27 maaliskuun, 2015 klo 9:17 am

    Kyllä tässä on yritetty suojella niitä metsiäkin, mutta aina ei päästä voitolle. Tuttuni esimerkiksi löysivät ja merkitsivät Koirasaarentien metsästä riittävän määrän jalopuita, jotta niitä kasvava alue on rajattava säästettäväksi jalopuumetsiköksi. Se oli kuitenkin vain pieni alue.

  5. luomulaakso said,

    9 huhtikuun, 2015 klo 3:07 am

    Onpa mahtava puu! Toivottavasti saa olla paikoillaan vielä pitkään.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: