Vedenkeitin kuumana

Jo kolmas vedenkeitin parin vuoden sisään sanoi sopimuksensa irti. Illalla purin keittimen osiin, ja vika paljastui lopulta jatkuvien ylikuumenemisien sulattaman muovin ja eristeen sotkuksi. Ei siis mitään, mitä voisi turvallisesti korjata, koska korjaus ei poistaisi ylikuumentumisen riskiä.

vedenkeitin

Keitintä ei ollut suunniteltu korjattavaksi: olemattoman pienet ruuvit olivat suoraan kiinni muovissa, eli ne kestävät korkeintaan pari avaamiskertaa. Toinen kohta, johon kiinnitin huomiota, oli laitteessa käytettyjen kuparijohtojen ja muiden sähkönsiirtämiseen suunniteltujen osien ohuus. Ei ihme, että laitteet ajoittain kuumenevat liikaa.

Tämä sai minut miettimään materiaalitehokkuutta ja ekotehokkuutta. On ilman muuta materiaalitehokasta, että samaan laitteeseen kuluukin vain puolet vanhemman mallin metallimäärästä. Kuitenkin materiaalitehokkuus osaltaan lyhentää laitteen käyttöikää ja aiheuttaa kuumenemisongelmia. Mitä paksumpia sähköä johtavat osat ja johdot ovat, sitä vähemmän lämpöhäviöitä syntyy.

Ei siis välttämättä ole ekotehokasta olla materiaalitehokas. Tavallisella ihmisellä ei ole mitään keinoa selvittää tuotteen ekotehokkuutta. Varsinkaan, kun tuoteen käyttöikä on melko epävarma. Itse ostaisin mielelläni tuotteen, jonka suunnittelussa olisi huomioitu tuotteen kestäminen materiaalitehokkuuden sijasta, sillä tuotteen jatkuva vaihtaminen syö materiaalitehokkuuden tuoman ympäristön säästymisen moninkertaisesti.

No, rahaa tässä ei menetetty, sillä viimeisin laite oli saatu ilmaiseksi Netcyclerista ja kesti puolitoista vuotta. Uutta ostaessa täytyy pitää huoli, että laitteessa on vähintään kahden vuoden takuu. Kommuunimme vaatii vedenkeittimeltä aika paljon, sillä se on kuumana tuon tuostakin.

-Tomppa

2 kommenttia

  1. teräs said,

    9 tammikuun, 2013 klo 11:21 am

    Muovista vedenkeitintä ei ikinä kannata hankkia. Onhan se kevyt ja halpa, mutta ei kovin kestävä. Lisäksi muoveista irtoaa ties mitä myrkkyjä kuumissa oloissa. Sen pitää olla ruostumatonta terästä tai keraaminen.

  2. Piia said,

    9 tammikuun, 2013 klo 2:35 pm

    Minun kokemukseni mukaan keittimestä hajoaa kaikki muu ensin ennen kuin se muovi. Siksi on vähän tuhlausta tehdä ”kertakäyttökeitin” ruostumattomasta teräksestä, joka on hyvin luonnonvaraintensiivinen materiaali. No, seuraava keitin on ruostumatonta terästä, koska muunlaista ei tällä kertaa löytynyt.

    Toki se vähän mietityttää, mitä muovista irtoaa, mutta pehmennysaineethan siinä eniten ovat ongelma.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: