Yksivuotias osaa viestinnän

Taaperot touhuavat yksissä tuumin, kun vain tuntevat toisiaan tarpeeksi.

Taaperot touhuavat yksissä tuumin, kun vain tuntevat toisiaan tarpeeksi.

Kun muistelen Taiton taaperoaikaa, minulla on selvä muistikuva, että keskustelin hänen kanssaan sujuvasti milloin mistäkin asiasta. Muistikuvani vain alkavat selvästi aikaisemmin kuin Taito oppi puhumaan, sillä hän aloitti puhumisen aika myöhään, 1 v 7 kk ikäisenä. Hän sai siis keskustelun sujumaan eleillään jo paljon aikaisemmin.

Valokin kanssa on sama juttu. Tänään hän täytti vuoden ja neljä kuukautta, ja hänellä on sanottavaa monista asioista. Yksivuotiaan kanssa on ihanaa, että lapsi kyllä huolehtii keskustelunaiheiden riittävyydestä.

Asioiden nimien kysyminen alkoi ehkä vuoden iässä: lapsi osoittaa sormellaan jostain arkista esinettä ja sanoo ”tää?” (tai ”täm?”, ”tuu?” tms.). Hänelle kerrotaan esineen nimi ja ehkä lisätietoja aiheesta, ja hän osoittaa seuraavaa esinettä. Kun on hyvin aikaa, yksivuotiasta voi kantaa ympäri asuntoa ja jatkaa tätä vaikka kuinka kauan.

Monimutkaisempaa viestintää on keskustelun virittäminen eri aiheista. Valokki esimerkiksi meni eräänä päivänä kämppiksemme luokse kysyvän näköisenä. Häntä mietitytti, missä kämppiksen lapsi oikein oli. Kämppis selitti, että Elsa on päiväunilla. Valokki osoitti parveketta ja sanoi ”täm”. ”Niin, Elsa usein nukkuu parvekevaunuissa, mutta nyt hän on alakerrassa sängyssään”. Taas osoitus parvekkeelle ja ”täm”. ”Ei, Elsa nukkuu nyt alakerrassa sängyssään”. Osoitus portaita alas ja ”täm”. ”Niin, siellä alakerrassa”. Sitten asia oli selvä ja Valokki alkoi virittää keskustelua taas jostain muusta aiheesta.

Hauskaa on myös seurata, kuinka Valokki touhuaa yhdessä ”vauvakollegansa” kanssa. Valokki ja neljä kuukautta nuorempi Elsa menevät usein yksissä tuumin touhuamaan jotain, vaikkapa tyhjentämään kattilakaappia. Samalla he huitovat ja jokeltavat toisilleen. Tämä on myös itselleni uusi ilmiö, sillä Taito ei viettänyt samanikäisessä seurassa niin paljoa aikaa yksivuotiaana, että kunnon viestintää olisi päässyt syntymään.

-Piia

Ps. Vauvan ja taaperon kanssa viestinnän voi viedä myös pitemmälle. Kämppis käy lapsensa kanssa vauvaviittomakurssilla, jossa opetellaan keskustelemaan vauvan kanssa viittomakielellä. Vaikka lapsi ei vielä osaa puhua, hän voi saada hyvinkin jo viitottua käsillään asiansa perille.

2 kommenttia

  1. Marja said,

    16 marraskuun, 2012 klo 4:26 am

    Ihana kuva! Mahtava juttu tuollainen ”kollega”, ikäänkuin lisäsisaruksia tässä – välillä voih niin turvattomassa – maailmassa.

  2. Piia said,

    17 marraskuun, 2012 klo 9:18 pm

    Taaperot ovat hyvin erilaisia luonteeltaan – Elsa protestoi pientäkin vastoinkäymistä, kun taas Valokki on vähään tyytyvä viilipytty. Tässä iässä luonne-erot eivät kuitenkaan yhteisiä touhuja haittaa, vaan yhteinen tekeminen on selvästi yhteinen ilo.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: