Lehtiin uppoutuneena

Maan ystävät julkaisi aikoinaan eko-oppaan, jossa annettiin neuvoja arjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Paperinkulutusta kehotettiin pienentämään tilaamalla ohuempi sanomalehti. Silloin se kuulosti hassulta, mutta hymy on hyytynyt, kun Hesari ei mahtunut enää postiluukusta liikojen mainossivujen takia.

Sittemmin kommuunimme tilasi HBL:n, joka on sekä ohuempi että aatteellisesti kivempi: juttujen näkökulma on jotenkin pehmeämpi kuin Hesarissa, ja se nostaa esiin aiheita, jotka Hesari unohtaa. Kääntöpuolena purjehdusaiheisia juttuja on suomenruotsalaislehdessä niin paljon, että ne tulee hypättyä yli. Toki rentoutuminen lehden äärellä vähän kärsii, kun ruotsin lukeminen ei etene yhtä sujuvasti kuin omalla äidinkielellä.

Viimeiset pari viikkoa olemme taas totutelleet uuteen: kämppiksen isä tilasi hänelle Karjalaisen kuukaudeksi ystävänpäivätilauksena. Arvelimme, että kaksi sanomalehteä on liikaa, ja siirsimme samaksi aikaa HBL:n tauolle. On mukavaa vaihtelua lukea itäsuomalaista maakuntalehteä, vaikka länsisuomalainen kämppis sitä vieroksuukin.

Monet maakuntalehdet ovat hyvin laadukkaasti tehtyjä. Karjalaisessakin oli hyvin taustoitettu juttu ilmastonmuutoksesta ja meteorologien näkemyksiä siitä, miten sula jäämeri ohjaa Siperian pakkaset kohti Eurooppaa. Lumisadetta onkin tullut tänä talvena Pohjois-Afrikkaa myöten. Toinen tosi mielenkiintoinen tiedejuttu kertoi keskiaikaisen Novgorodin suomensukuista kieltä puhuneista asukkaista ja heidän jäljiltään jääneistä tuohikirjeistä.

Luemme Tompan kanssa lehtiä mielellämme ja käytämme siihen liikaakin aikaa: Tekniikka ja Talous, Vihreä Lanka, Elonkehä, Suomen Kuvalehti… Tekniikka ja Talous tulee Tompalle siitä hyvästä, että hän on TEKin jäsen, mutta sitä on ympäristöihmisen usein ilo lukea muutenkin, juttujen näkökulma on yllättävän vihreä. Viime aikoina olen ajatellut, että pitäisi jättää sanomalehti pois kokonaan ja keskittyä vain näihin muihin, jotta ei tulisi lasten läsnäollessa liikaa istuttua lehtiin uppoutuneena. Sitten kohdalle osuu jokin tosi hyvä artikkeli, ja pyörrän taas päätökseni.

-Piia

Tältä ruokapöytämme näyttää, syömisen lisäksi se on tärkeä lukupaikka.

Ruokapöytämme on lukupaikka.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: