Kasvattaako leivänpaahdin sähkölaskua?

Tässä yhtenä aamuna katsoin taas leivänpaahtimessa paahtuvia aamiaisleipiä, ja tunsin heikon omantunnon pistoksen. Voisihan leivät syödä paahtamattakin, siellä taas kivihiilivoimala jauhaa sähköä aamukulutuspiikin kattamiseksi. Paljonkohan paahdin oikein vie sähköä?

Tuumasta toimeen ja kulutusmittari paahtimeen kiinni. Ei se onneksi paljoa vienyt, vain 0,0229 kWh yhtä paahtokertaa kohti. Ai että käytännössä? Yksi leivänpaahtokerta vastaa suunnilleen veden keittämistä yhtä teekupillista varten. Jos paahtimen käynnistää kerran päivässä, vuodessa sähköä menisi noin 8 kWh, siis vähän yli euron edestä. Tomppa onnistuu tunkemaan paahtimeen kerralla neljä ruispalaa, joten yksi käynnistys usein riittää, eikä joka päivä tule paahdettua leipää syötyä.

Yksi leivänpaahtokerta vie saman verran sähköä kuin teekupillisen keittäminen.

Yksi leivänpaahtokerta vie saman verran sähköä kuin teekupillisen keittäminen.

Vanhan kännykkäni lataukseen sähköä meni vielä paahtoleipääkin vähemmän, vain 0,011 kWh. Latauskerta maksaa siis noin 0,2 snt. Älypuhelin varmaan veisi vähän enemmän, mutta kännykkään puhumalla ei silti omaa sähkölaskua kasvateta. Tukiasemien viemä sähkö voi olla asia erikseen.

Sonyn pikkustereot tarjosivat myös myönteisen yllätyksen, CD-levyä pyörittäessään soitin toimii 16 W:n teholla, tunnissa siis kuluu 0,016 kWh. Kun levy on pysähdyksissä, tehoa kuluu silti 13 W. Lastenlaulujen kuuntelu ei siis sähkölaskussa juuri näy, mutta laite on muistettava sammuttaa virtanapista. Vanhat isot stereomallit kuulemma voivat viedä hiljaisenakin 200 W sähköä, mikä tekisi jo parinsadan laskun vuodessa.

Sonyn energiatehokas cd-soitin.

Sonyn energiatehokas cd-soitin.

Vaippapyykki sen sijaan saa sähkömittarin laulamaan. 60 ’C koneellinen vei jotakuinkin 1 kWh:n, siis noin 15 snt. Koneellinen päivässä vuoden ajan tuo laskua noin 55 euroa vuodessa. Kertakäyttövaippojen ostoon verrattuna tuo pesukustannus on silti hyvin pieni. Yleensä 40 ’C pesuohjelmaan hujahtaa sähköä vain puolet 60 ’C määrästä. Meille on tullut huonoksi tavaksi pestä melkein kaikki pyykki kuudessakympissä, koska en oikein luota saavani esim. lakanoita ja pyyhkeitä puhtaaksi alemmassa lämpötilassa. Kun pyykkikoneeseen menee vielä melkein aina muun pyykin seuraksi kakkavaippoja, pesulämpötila on vakio.

-Piia

2 kommenttia

  1. Sauli said,

    18 lokakuun, 2011 klo 4:16 pm

    Piia, kaikki lämpö esim tuosta leivänpaahtimesta jää huoneeseen. Eli lämmityskaudella kaikki jää hyödyksi, ei mene hukkaan. Samoin jos stereo kuluttaa 200w (on kyllä aika paljon), se sähkö muuttuu kaikki lämmöksi ja ei siis mene hukkaan. Ja jos ollaan oikein tarkkoja, pyykinpesussa kuluu lisäksi energiaa sen pyykin kuivumiseen. Vesi ei haihdu ilman energiaa..

  2. Piia said,

    20 lokakuun, 2011 klo 9:43 pm

    Suhtaudun epäilyksellä näihin ”lämmityskaudella sähkö menee hyödyksi” -laskelmiin. Termostaatit eivät yleensä ole niin tarkkoja, että vähentäisivät lämmitystä jonkin laitteen kulutuksen verran. Lisäksi lämpötehoa voi tulla enemmän kuin tarvitaan. Meillä ainakin keittiössä on jatkuvasti lämpimämpää kuin muissa huoneissa, vaikka lämpöpatteri on väännetty niin pienelle kuin sen saa.

    Toki pyykin kuivaus telineessäkin energiaa vie, tosin tässä tapauksessa kaukolämpöä. Sähkölaskuamme se ei siis kasvata. Pesu on kuitenkin selvästi isompi tekijä, kunhan kone linkoaa kunnolla. Talven tullessa lisääntynyt ilmankosteus on myös ihan tervetullutta.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: