Valmistin tänään niin luomut pöperöt, että vaikea enää ylittää: oman mökin nokkosista tehtyä muhennosta, keitettyjä ohrasuurimoita ja keitettyjä luomumunia. Tämä on mökkeilypikaruoka, mutta onnistuu hyvin näin kaupunkioloissakin, kun oli pussillinen mökiltä tuotuja nokkosia mukana.
Taitolle nokkos- tai pinaattimuhennos keitetyllä kananmunalla vahvistettuna on aina maittanut hyvin. Se on ainoa ruoka, jota hän syö säännönmukaisesti lautasen tyhjäksi. Kyllä hän hyvin syö kaikkea muutakin, mutta minulla lienee tapana kattaa liian isoja annoksia. Syön sitten itse loput.
Tähän vuodenaikaan kannattaa poimia nokkosista vain latvat, ei paria kolmea lehtiparia enempää. Muuten mukana on liikaa sitkeää vartta. Suolan ja sokerin sopiva suhde riittää mausteeksi pinaattimuhennoksen tapaan. Maitojauhettakin voi lisätä joukkoon, jos sitä sattuu olemaan.
Toinen luomuruokasuosikkimme mökillä on savustettu lahna. Mökkijärvi on viimeisen kymmenen vuoden aikana rehevöitynyt yhä näkyvämmin peltojen valumavesistä, ja sinne on ilmestynyt virkeä lahnakanta. Olemme oppineet syömään niitä savustamalla ne vanhalla pallogrillillä. Edes grillihiiliä ei tarvitse ostaa, kun käyttää itse tehtyjä koivupilkkeitä. Ekaksi kyllä joutuu polttamaan pientä koivupilkenuotiota grillissä, ennen kuin hiillos on valmis. Sitten on oltava nopea, sillä hiillos ei kauan kestä.
Lahnoilta katkaisemme niskan, poistamme sisälmykset, täytämme kalat suolaheinäsilpulla ja lisäämme suolaa. Lahnan rasva on kunnon aivoruokaa, ja savustettuna kala on todella hyvän makuista.
Eilen tuohduin Hesaria lukiessani jutusta, jossa kalastaja ei ymmärtänyt arvostaa suuria lahnasaaliitaan, vaan toimitti ne bioenergiaksi. Tänään mielipidekirjoitukseni julkaistiin. Nähtävästi moni muukin on ottanut yhteyttä, sillä Kotimaa-osiossa kokit ja martat ottivat kantaa lahnan palauttamiseksi suomalaisten ruokapöytään.
-Piia
jokunen said,
10 kesäkuun, 2010 klo 12:36 pm
Huomasinkin kirjoituksesi yleisönosastolta. Lapsuudessani isäni savusti lahnoja ja me lapset uitimme uimarakkoja 😀
Aikuisiällä lahnat ovat jääneet syömättä. Niillä kieltämättä on huonon roskakalan maine
Mutta ainakin kalakukkoihin ja muihin pitkän haudutuksen vaativiin ruokiin ne sopinevat siinä missä pienet ahvenet ja särjetkin.
Piia said,
11 kesäkuun, 2010 klo 8:53 am
Roskakalan maine voi tulla ruotoisuudesta ja viihtymisestä rehevöityneissä vesissä, mutta lahna on maultaan hieno, ahvenen veroinen (ja ahven taas on parhaan makuinen kala, jonka tiedän). Ihaninta lahnoissa on maukas rasva. Särjetkin ovat ihan syötäviä, mutta maultaan eivät ihan samaa sarjaa.