Taapero kävelee

Kun aikoinaan mietin etukäteen, millaisia kasvatusperiaatteita noudatamme, yksi vahva tavoite oli omien jalkojen käyttö. Nykyään yhä useampi ihminen lihoo, laiskistuu ja sairastuu, kun moottorivoimaa on tarjolla kaikkeen siirtymiseen paikasta toiseen. Meillä ei ole autoa, joten omien jalkojen käyttöä ei voi välttää. Julkisillakin liikkuessa kulkuneuvon vaihdot ja pysäkille kävelyt tuovat pari tuhatta askelta päivässä.

Taaperon kävelemään oppimisesta on pitkä matka kunnon kävelemiseen ulkona. Taito oppi kävelemään 11 kk ikäisenä, mutta vasta nyt kaksivuotiaana onnistuu esimerkiksi kauppareissu vajaan kilometrin päässä olevalle lähiostarille istumatta rattaissa. Vielä vuoden ja kymmenen kuukauden ikäisenä Taito ei suostunut kävelemään juurikaan, jos rattaat olivat näköpiirissä. Se saattoi johtua myös hänen turvallisuushakuisuudestaan, sillä ilman rattaita liikkuessa hän pyrki syliin vähän väliä tai istui maahan, mikä teki matkanteon aika mahdottomaksi.

Kävelemisen hankaluuden takia minä välttelin yhteistä ulkoilua viime talven, sillä lumi teki Taiton liikkumisen entistä hankalammaksi. Sisäleikit olivat leppoisia ja mukavia, ulkona olo odottelua, tylsistymistä, palelua ja taaperon suostuttelua. Päiväkodissa onneksi Taitoa ulkoilutettiin, ja muutama viikko sitten huomasin, että hänhän osaa oikein hienosti kulkea rattaiden vieressä aisasta kiinni pitäen. Olisikohan hän oppinut sen ihan itse päästyään sopivaan ikävaiheeseen, vai onko päiväkodissa tehty iso työ?

Nyt ulkoilu onkin paljon mukavampaa, vielä kun ulos pääsemiseksi riittää nyt paljon lyhyempi pukemisruljanssi. Täällä mökilläkin Taito saattaa lähteä mukaan ulkotöihin sen sijasta, että jäisi ulkoportaiden eteen istumaan ja leikkimään äitini vahdittavaksi. On ollut hienoa tunnistaa yhdessä lintuja ja katsoa kasveja, ja kaupungissa leikkipuiston sijaan menemme yleensä meren rannalle.

Ensimmäinen kauppareissu rattaiden ulkopuolella sujui sekin mallikkaasti. Taito ei vielä tiedä karkeista mitään, joten karkkihyllyt eivät aiheuta ongelmia. Hedelmätiskin hedelmät sen sijaan ovat taaperon ulottumiskorkeudella, ja hän alkoi kauppaan päästyään pyytää niitä. Yksi omena ehti suuhun asti, ennen kuin minä ehdin väliin. Liimasin siihen punnitustarran ja ostin sen sitten muiden ruokien mukana. Kassalla annoin omenan hänelle, maksoin ostokset, ja tavarat pakattuani huomasin, että Taito oli syönyt puolet jo punnitustarrastakin. No, kotimatka sujui leppoisasti toisessa kädessä omena ja toisessa rattaiden aisa. Kotiovella omenasta olikin jäljellä enää kanta. Voi olla kokeilemisen arvoinen keino ottaa keskittymisruokaa mukaan toistekin.

-Piia

Mainokset

3 kommenttia

  1. Laura said,

    kesäkuu 3, 2010 klo 12:48 pm

    Tulee ihan Tomppa-kirjat mieleen noista Taiton seikkailuista 🙂

    Minäkin olen tällä viikolla nauttinut kauan haaveillusta helppoudesta, kun 6-vuotiaamme oppi vihdoinkin ajamaan ilman apurattaita sen kokoisella pyörällä, ettei tarvitse sinkuttaa polvet suussa. Kolmevuotias kulkee nyt pyörän turvaistuimessa. Pääsemme siis vihdoinkin edes hiukan kävelyvauhtia nopeammin paikasta toiseen. Vaikka onhan se vieläkin ylämäessä sitä valitusta ja paikoilleen jymähtämistä. Kyllä lasten kanssa ulkoilu usein tuntuu käyvän työstä 🙂

  2. Piia said,

    kesäkuu 4, 2010 klo 2:23 pm

    Minkä ikäisestä olette ottaneet polkupyörän istuimen käyttöön? Houkuttaisi jo kovasti..

  3. nti Täti said,

    kesäkuu 6, 2010 klo 2:10 pm

    Lapsen kanssa ulkoilu vaatii toden totta lehmän hermoja! Tai runsaan ajan lisäksi ilkeää asennetta että täti tässä on vähän osaamaton ja kantaa pulkan kainalossa, ohhoh kun nyt pitää sitten kävellä itse. ]:)

    Vauva.fi sivuilta löytyi googlailemalla lause lastenistuimista: ”Ikärajaa ei ole säädetty, mutta yleensä noin puolitoistavuotiaan lapsen kanssa voi jo alkaa tehdä pieniä pyöräilyreissuja. Tärkeintä on, että lapsi osaa istua tukevasti.”

    Voisi kuvitella, että on sitä parempi, mitä aiemmin lapsen kanssa lähtee lastenistuinpolkemaan, jotta vanhempi pystyy opettelemaan homman ja kehittämään tarvitun tasapainon mahdollisimman kevyen lapsen kanssa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: