Mainonnan voima

Kun Taito oli vielä vauva, hän söi tarjotun ruuan, jos oli nälkä, ja joi mukistaan, jos oli jano. Nyt taaperoiän alkaessa oma tahto on alkanut toimia monimutkaisemmin. Juotava ei välttämättä janosta huolimatta kelpaa juuri sillä hetkellä, jos tekeekin mieli puuroa tai jos vesi on vauvamukissa.

Vähän aikaa sitten Taito oli taas 39:n kuumeessa jonkin mystisen pöpön takia, mutta vesi ei maistunut lähes ollenkaan. Lopulta älysin tarjota juotavaa samanlaisesta mukista, jota me Tompankin kanssa käytämme. Esittelin sen isojen ihmisten mukina, jonka korvasta voi ottaa itse kiinni, ja jopa alkoi juotava kelvata. Nokkamuki päätyi pysyvästi hyllylle.

Olen muutenkin huomannut, että ”mainostaminen” vaikuttaa jo tämänikäisen valintoihin: jos sanon ”Otapa hyviä marjoja” sen sijaan että kehottaisiin vain ottamaan marjoja, menekki on selvästi parempi. Olen jo vähän huolestunut, mitä sitten tapahtuu, kun hän huomaa oikeatkin mainokset ihan kunnolla. Mainonta kuitenkin vaikuttaa aikuisiinkin, vaikkei sitä välttämättä myöntäisi tai huomaisikaan. Mainostaminen on yrittäjälle niin kallista, että ellei tuotteen menekki kasvaisi vastaavasti, ei mainoksia olisikaan.

Meidän perheemme välttää elämäntapavalinnoillaan jo mainosten näkemistäkin: emme omista töllötintä ja meillä on ”ei mainoksia” -lappu ovessa. Netissä mainontaa näkee väistämättä jonkin verran, raivostuttavasti jo tämänkin blogin ympärillä (mistä olen tuloksetta nurissut ylläpidolle). Hesarin tilaamisen lopetimme, kun lehden sunnuntainumero ei enää tahtonut mahtua postiluukusta.

Olin aikaisemmin töissä toiminnalliseen aivokuvantamiseen erikoistuneessa tutkimuskeskuksessa. Eräs keskuksen tutkija lähti ulkomaille kaupalliseen tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena oli kehittää haluttuun aivoalueeseen vaikuttavia mainoksia. Kuulostaa skifiltä, mutta on epämiellyttävää edes ajatella tutkimustulosten soveltamisen seurauksia.

Ympäristöväki kiinnittää minusta liian vähän huomiota mainonnan valtaan. Kuluttamisesta suuri osa ei perustu niinkään välttämättömään tarpeeseen kuin tarpeeseen näyttää ”kunnolliselta” tai pärjäävältä ihmiseltä. Monet mainokset on suunniteltu sellaisiksi, että ne aiheuttavat tehokkaasti tyytymättömyyttä omaan tavalliseen olemukseen. Mainokset luovat turhaa kulutusta, ja niitä pitäisikin rajoittaa ja verottaa samaan tapaan kuin monia muitakin ympäristöhaitakkeita.

Luulenpa, että mainoksia välttävä elämäntapa on lisännyt ainakin meidän perheemme tyytyväisyyttä. Omaperäisiä valintojakin on nykyään helpompi tehdä tottuneesti ja nolostelematta. 🙂

-Piia

3 kommenttia

  1. Laura said,

    16 elokuun, 2009 klo 4:18 pm

    Kyllä minun on ainakin pakko mennä itseeni ja tunnustaa, että mainonnalla on valtava voima. Kulutustavaroissa on helpompi vastustaa sitä, kun kaupan hyllyllä on ne ei-mainostetutkin vieressä tyrkyllä. Mutta eilen kuuntelin radiota ja kuulin, että Suomessa ilmestyy vuosittain 1500 lasten- ja nuorten kirjaa! Siis järkyttävää miten sitä kuitenkin tulee lehtikritiikeistä ja kirjakauppojen mainoksista bongattua vain ne muutamat kuumat nimet. Mainonnan voima todella yllätti.

    Olen sillä lailla skeptinen, etten usko lasteni pääsevän mainoksia pakoon. Yritän mieluummin kannustaa tarkastelemaan tuotetta kriittisesti: onko se varmasti parempi kuin toinen vaihtoehto, ja mitäs jos sitä ei tarvitsisi ollenkaan. Itselläni on kuitenkin siinä asiassa enemmän työstämistä kuin lapsillani vielä pitkään aikaan…

  2. jokunen said,

    16 elokuun, 2009 klo 8:27 pm

    Kouluikäisillä kuvaan tulee mukaan kaverien vaikutus. Mainokset ovat kevyttä kamaa siihen nähden. Mainostajat saisivat hyvinkin maksaa heille provikkaa 🙂 Minusta ilman telkkaa eläminen on tässä mielessä hyvä juttu -eipähän tule painostusta kahdelta rintamalta.

    Laura: Piti lukea kahdesti tekstisi julkaistujen lastenkirjojen määrästä :O! Yllätti niin.

  3. nti Täti said,

    17 elokuun, 2009 klo 10:25 pm

    Mainostus on taas niitä lukuisia alueita, joissa ympäristöystävällisyyteen ja terveellisyyteen pyrkivät tahot voivat olla harvinaisen yksimielisiä. Paitsi turhia tarpeita, mainokset luovat myös haitallisia mielitekoja ja tottumuksia sekä hämärtävät rajaa faktan ja toiveajattelun välillä.

    Tupakkamanokset ovat jo sentään kiellettyjä, mutta minusta on skitsofreenista antaa Alkon mainostaa tuotteitaan ja samalla päivitellä alkoholiongelmien kustannuksia yhteiskunnalle. Ruokaan liittyy myös hyvin paljon vääristynyttä viestintää: kuinka usein mainostetaan tuoreita marjoja, hedelmiä ja kasviksia? Sen sijaan jokainen uusi karkki- tai limulaatu lanseerataan valtavalla mainoskampanjalla ja kasvikset vilahtavat korkeintaan purkkiin pakatun päivittäin kulautettavan ”hyvinvointijuoman” yhteydessä. Autoistuminen vs. hyötyliikunta – kumma kyllä mainoksissa autotiet ovat tyhjiä, tosielämässä Länsiväylän varren pyöräbaanat…

    Jonkin verran virallisetkin tahot ostavat mainostilaa kuten nyt käyntiin polkaistussa THL:n ym. influenssatiedotuksessa. Käytännössä kuitenkin taviskansalainen kohtaa peruskoulunsa päätettyään arjessaan kymmen- ellei satakertaisesti enemmän mainontaa kuin tiedotusta tai valistusta. Sananvapaus alkaa muistuttaa enemmän suuren rahan huutoäänestystä kuin fiksujen näkökohtien tasavertaista mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: