Omassa metsässä

Ostelemme Tompan kanssa varsin vähän vaatteita tai muutakaan irtainta omaisuutta, varsinkaan uutena. On kuitenkin yksi ostos, jota ei koskaan ole tarpeeksi: metsä. On mieletön tunne kuljeksia omilla tiluksilla ja tietää, että itsellä on valta päättää niiden säilymisestä hakkuilta jatkossakin. Myös lapsen lahjarahat, lapsilisät ja verottajan sallimat lahjoitukset ohjaamme lyhentämättöminä hänen metsätililleen. Sinne kertyneillä euroilla on tarkoitus hankkia lisää maata, kunhan rahaa on tarpeeksi ja sopiva tila löytyy.

Viime viikkoina postiluukku on taas kolissut tiheään kirjeitä ja lehtiä, joissa metsänomistajaa houkutellaan puunmyyntiin. Teollisuuden raaka-aineen kysyntä on niin kovaa, että tapahtumat saavat hassujakin piirteitä. Tavanomaisten metsäpäivien, metsäristeilyjen, metsäillallisten ja Vuokatissa järjestettävän metsäseminaarin lisäksi sain kutsun metsänomistajien joulukonserttiin.

Sekä teollisuuden että valtiollisten metsänhoitoyhdistysten viestintä pyrkii sinnikkäästi vakuuttamaan vastaanottajalleen, että tehometsätalous olisi jotenkin luonnolle hyväksi. Metsän trimmausta kasvamaan maksimaalista määrää puukuutioita kutsutaan metsänhoidoksi ja hakkuista käytetään nimeä puunkorjuu. Vuokatin reissun ohjelmaan oli merkitty myös "Tunnelmallinen metsäretki, jolla tutustutaan pimeällä tapahtumaan koneelliseen puunkorjuuseen".

Hahaa, turhaanpa lähetätte niitä kutsujanne, sillä minä nautin metsästäni juuri tällaisena. Tiedän kyllä harrastuksemme kalleuden, onhan puissa kiinni valtava omaisuus. Vanhalla metsällä on kuitenkin valtava arvo myös luonnon monimuotoisuudelle: Suomen metsissä elävistä eliölajeista noin viidesosa on riippuvaisia lahopuusta. Sadat lajit ovat uhanalaisia siksi, etteivät pysty selviytymään tasaikäisillä puupelloilla, jotka avohakataan 60 – 80 vuoden välein vallitsevan metsätalousopin mukaisesti.

Ikävä kyllä tämän käsittelyn piirissä on noin 95 % Suomen metsämaasta. Alle 5 % Suomen metsistä on suojeltu. Väistyvä lajisto ei ole luontokuvaajien salamavaloissa kylpevää sorttia, vaan enimmäkseen kääpiä, jäkäliä ja kuoriaisia. Monet jäkälälajit vasta aloittelevat kasvuaan sen ikäisissä puissa, jotka metsätalous jo tuomitsee päätehakkuuikäisiksi. Nirsommat käävät suostuvat levittämään rihmastonsa vain järeään tukkipuuhun ja vaativat lisäksi vakaata pienilmastoa.

Haaveissani on, että pääsemme vielä joskus tutustumaan jälkikasvun kanssa hänen omaan metsäplänttiinsä. Siellä konttailisimme tutkimassa kääpiä ja kuoriaisia, joita ei uhkaa elinympäristön kuljetus sahoille ja paperitehtaille. Siihen en tosin voi vaikuttaa, ettei metsänomistajaposti saa häntä vakuuttuneeksi puunmyynnin välttämättömyydestä.

-Piia

4 kommenttia

  1. sanna said,

    10 marraskuun, 2008 klo 10:36 pm

    Olipas ajatuksia herättävä kirjoitus. Mäkin oon viime aikoina yhä enemmän haaveillut omasta metsästä (en kerta kaikkiaan ole pystynyt selvittämään itselleni/miehelleni mitä sillä tekisin, mutta ehkä sillä ei tarvitsisikaan tehdä mitään, nauttia vaan kuten tekin teette). Ehkä vielä jonain päivänä. Ja olishan se aika pop antaa lapselle lahjaksi oma pläntti, kun muut saa yksiön tms. Taitais kaupunkilaislapsella riittää ihmettelemistä!

  2. Laura said,

    11 marraskuun, 2008 klo 2:09 pm

    Hieno sijoituskohde! Minun tyttäreni tulevat perimään myös metsää, anoppi on nimittäin ostanut metsäpalstan ihan eläkepäiviensä iloksi ja perinnöksi (hän perii myös hieman metsää äidiltään). Anopista on hauskaa heilua palstalla vesurin kanssa ja onpa sinne rakennettu juuri äskettäin uusi metsätiekin. Huoli on kova, että möisimme palstan pois, sillä hänen mukaansa maassa on suomalaisen taloudellinen turva. Jokaista hyvälaatuista taimea varjellaan tarkoin: sinne tänne on ripustettu hajusaippuoita karkottamaan hirviä. ”Metsäretki” miehen korkuisessa taimikossa oli masentava kokemus – anoppi ja mies sen sijaan kuuntelevat innoissaan, miten raha kasvaa. En tiedä sitten, miten lapset metsänsä hoidon ratkaisevat. Mieheni kuitenkin tulee huolehtimaan puuntuoton turvaamisesta niin kauan kuin henki pihisee. Minä tietysti änkyröin miehen kuullen (en anopin :D), mutta sillä ei ole mitään merkitystä muuta kuin pientä mökötystä puolin ja toisin.

    Onko teidän palstanne muuten metsälakikohde? Minkälaisilla kriteereillä aiotte hankkia lisää metsää? Onko naapureiden kanssa ollut ongelmia esim. kunnostusojituksen tai metsäautoteiden suhteen?

  3. Piia said,

    11 marraskuun, 2008 klo 10:33 pm

    Onhan metsä myös taloudellinen turva, mutta puuta voi saada sieltä myös poimintahakkuulla, mistä luontokin tykkää. Avohakkuulle on vaihtoehtoja, niistä vain on aktiivisesti hankittava itse tietoa, koska vallitseva metsätalouskulttuuri on mitä on.

    Meillä on metsätilalla metsälakikohteita ainakin lammen rantojen, kallioiden ja pienen lehtopläntin muodossa, mutta suurin osa on vanhenevaa tavallista talousmetsää ja ollut poimintahakkuun piirissä. Lahopuuta ei vielä ole paljoa. Hankittavan metsän toivoisimme olevan mahdollisimman koskematonta, mutta ainakin nyt täysikokoista, jotta se edes omana elinaikanamme ehtisi kehittyä vanhan luonnonmetsän suuntaan. Naapuri on tehnyt niin tietä kuin perannut ojiakin, jotka johtavat mökkilampeemme. Metsät (ja vedet) pysyisivät luonnontilaisempina, jos maaseudun ihmisillä olisi vähemmän vapaa-aikaa. 🙂

  4. jokunen said,

    14 marraskuun, 2008 klo 2:45 pm

    Teillä on sitten ikään kuin oma ”luonnonperintösäätiö” :).

    Metsälaki on kyllä mielenkiintoinen. Äkkiseltään siitä voi saada kuvan, että metsäluontoa todella säilytetään ja monimuotoisuutta suojellaan. Kyse on kuitenkin metsäTALOUSlaista, ja käytännössä metsänomistaja voi tuhota metsänsä, jopa kymppipykälän kohteissa. Onneksi sen voi myös säilyttää koskemattomana, vaikka sitä tietoa ei juuri julki huudella.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: