Lähtöselvitys vauvan kanssa

Viime viikko viipotettiin pienokaisen kanssa kantoliina putkella pitkin maita ja mantuja, kun olimme Helsingissä taas pitkästä aikaa. Suurinta stressiä ei kuitenkaan aiheuttanut pienen jaksaminen, vaan aikatauluihin ilmestynyt ’vauvainertia’.

Minut on kasvatettu arvostamaan täsmällisyyttä. Olen mieluummin paikalla vartin etuajassa kuin minuutin myöhässä, vaikka akateemiseen varttiin tulikin totuteltua pidemmän kaavan kautta opiskeluaikana. Nyt kuitenkin liikkeelle pääsemisen stoppina onkin täysin uudenlainen este, jonka mielen- ja suolenliikkeet vaikuttavat olennaisesti lähtövalmistelujen kestoon.

Toki tässä oppii koko ajan paremmin hoitamaan lähtöselvitykset, mutta pitänee vielä jonkin aikaa koettaa kanavoida ystäväni Ghanasta mukanaan tuomaa oppia, jonka mukaan oikeana päivänä perille pääsemistä pidettiin riittävän hyvänä saavutuksena, eikä siitäkään tarvitse aina pitää niin kovasti kiinni. Harmi vain, ettei tätä voi soveltaa työelämässä, säästyisi melkoiselta stressiltä.

Yhtenä viikon mukavimmista tapahtumista mieleen jäi Etno-Espan kansanmusiikki-ilmaiskonsertti. Kun vielä ilmatkin suosivat ja pienokainenkin vaikutti kovin kiinnostuneelta lavalla heiluneitten soittajien menosta, oli päivä menestys. Tosin jos konsertit tulevat osaksi menojamme, pitää hankkia pienelle sopivat kuppikuulonsuojaimet. Kirjastosta tarttuikin mukaan yhteenveto Helsingin kansanmusiikkitarjonnasta syksyksi.

-Tomppa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: