Omannäköiset vihkiäiset

Tompan kanssa olimme jo vuosikausia puhuneet, että naimisiinmeno olisi ajankohtaista. Lapsen synnyttyä paineet suhteen virallistamiseksi kasvoivat, sillä oli rasittavaa käydä lastenvalvojan luona vakuuttamassa, ettei lapsen siittämisaikaan ole tullut kuksittua muiden kuin oman miehen kanssa. Juhlia järjestämään siis.

Yhdistimme lapsen nimenantojuhlan ja vihkiäisten juhlimisen samalle päivälle, joka oli myös kihlajaispäivämme. Varsinainen vihkimisseremonia oli muutama päivä aikaisemmin Helsingin maistraatissa kahden todistajan läsnäollessa. Päätimme tehdä juhlista omannäköisemme kahvitilaisuuden meillä kotona.

Lapsen saaminen on avannut uudelleen monia hiipuneita suhteita sukulaisiin, ja oli ilo saada lähisukulaisia ja kummeja koolle pitkästä aikaa. Yllättäen lähes kaikki vastasivat kutsuun myöntävästi, vaikka kutsut lähetettiin kahden viikon varoitusajalla. Hetken jo olimme huolissamme tilan riittävyydestä lähes 30 ihmiselle. Onneksi kommuunissamme on iso olohuone ja parveke, ja kämppiksetkin tarjosivat huoneitaan käyttöön. Illalla pidimme vielä toisen juhlan kavereillemme.

Kutsussa lupasimme tarjota vieraille kakkua ja kuohujuomaa. Olemme molemmat olleet jo viime kesästä juomatta alkoholia minun raskauteni ja imetykseni takia, synnytyslaitoksen konjakkia lukuunottamatta, joten hyvää putkea ei haluttu katkaista. Kuohujuomaksi valitsimme kuusenkerkkäjuomaa, joka sekä pakkaukseltaan että ulkonäöltään muistuttaa kuohuviiniä. Ruokatarjoilu piti sisällään mm. kasvis- ja kalavoileipäkakkua, marinoituja papuja, kotimaisten pienjuustoloiden tuotteista kootun juustotarjottimen ja porkkana- sekä suklaakakkua. Tomppa rehki keittiössä kolme päivää tarjoilun eteen minun hoitaessani lasta, mutta lopputulos oli vaivannäön arvoinen.

Ulkonäköön panostamiseen oli rajallisesti aikaa lapsenhoidon ohessa. Edellisellä viikolla kävin kiertämässä pari UFFin käytettyjen vaatteiden liikettä löytääkseni paidan, joka sopisi yhteen anoppini matkaltaan tuoman norsukuvioisen hameen kanssa. Sellainen onneksi löytyikin ekalla yrityksellä, eikä 5,50 euron hintakaan ollut ylivoimainen sijoitus. Paidan alla oli edellisenä kesänä kirpparilta ostamani vaaleansininen toppi. Koruksi kokonaisuuteen sopi hyvin Kalevalakorun Lähde-riipus, jonka olen niin ikään saanut anopilta. Kannatti myös säilyttää ylioppilasjuhlakengät, sillä nekin kävivät hyvin asukokonaisuuteen. Ainoa uusi hankinta olivat sukkahousut, jotka Tomppa kävi hakemassa minulle Sokokselta ruokaostosreissun ohessa. Hän itse pukeutui isoisältään perimäänsä pukuun, joka on palvellut uskollisesti jo lukuisissa juhlissa.

Kampauksen eteen en ehtinyt vaipanvaihtojen ja imetysten ohessa tehdä muuta kuin käyttää sampoona luonnonkiharoita korostavaa kampaamon Catwalk Tigi -sampoota ja sipaista pikaisesti päälle Bodyshopin kookosrasvahiusvoidetta. Kampaamon sampoohankinnasta on ollut vähän huono omatunto, sillä yleensä ostan vain eläinkokeilla testaamattomia tuotteita. Tätä sampoota on todennäköisesti tungettu jonkun eläinparan silmään tuotekehitysvaiheessa. Viittä minuuttia ennen juhlien alkua juoksin vielä vessaan suhauttamaan hiuslakkaa, jonka olin saanut näytepakkauksena noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kaivan kyseisen lakkapullon aina esiin isompia juhlia varten, ja ihmeen hyvin se on riittänyt. Meikkejä ei ehtinyt ajatellakaan. Lopputulos oli käytettyyn aikaan nähden varsin hyvä.

Juhlista ja ihmisten tapaamisesta jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa, ja nyt on työn alla kiitoskorttien väsääminen. Lähetämme kaikille itse otetun ”vihkikuvan” ja jonkin heitä koskevan kuvan juhlista.

-Piia

Piia, Tomppa ja Taito

6 kommenttia

  1. Laura said,

    14 heinäkuun, 2008 klo 2:35 pm

    Vau! Kylläpä olette osanneet kuvauksenne perusteella tehdä itsellenne sopivat juhlat! Olisipa kaikilla moiseen siviilirohkeutta! Nimimerkillä kolmet nimiäiset ja myös maistraattihäät järjestäneenä olen sitä mieltä, että kyseisissä juhlissa luovuus voi kukkia myös vieraiden iloksi, vaikka osa moista salaa paheksuisikin. Kiinnostaisi saada kasvisvoileipäkakun ohjeenne, jos mahdollista!

  2. Lallu said,

    14 heinäkuun, 2008 klo 2:39 pm

    Onnea koko perheelle!

  3. Kaisa said,

    14 heinäkuun, 2008 klo 7:23 pm

    Ihanan kuuloinen tilaisuus. Vauva on suloinen ja morsian kaunis kuin kesäheinä! Hyvin panostettu 🙂

  4. Piia said,

    15 heinäkuun, 2008 klo 9:04 pm

    Kiitos onnitteluista! Voileipäkakun ohjetta ei ole, sillä katselimme tyypillisten voileipäkakkujen sisältöä keittokirjoista ja verkosta, ja niiden pohjalta Tomppa teki oman sovelluksen. Kysyn, vieläkö hän muistaisi, mitä kakkuun laittoi. 🙂

  5. Lallu said,

    16 heinäkuun, 2008 klo 1:16 pm

    Meidän äiti teki omiin 50v-juhliinsa valion sivuilta kasvisvoileipäkakun. Se oli todella hyvää! Sisällä oli muistaakseni jotain omena-porkkanatöhnää ja koristeina oli herneenversoja.

  6. Tomppa said,

    20 heinäkuun, 2008 klo 10:03 pm

    Heippa Laura ja kiitoksia.

    isohko kasvisvoileipakakku valmistui kahdesta vaakasuunnassa viipaloidusta kaura- ja ruisvuokaleivästä. Valmis kakku oli puoli metriä pitkä ja parisenkymmentä senttiä korkea. Kostutukseen käytin kasvislientä, kuutioista tällä kertaa.

    Leipiä pitää kostuttaa melkoisesti joka kerroksen kohdalla, jotta valmis kakku on tarpeeksi pehmeää helposti syötäväksi, tässä jäi itselle hiukan parantamisen varaa, mutta seuraavalla kerralla sitten.

    Täytteet

    1. kerros: 250 g maitorahkaa (Hyla), kolme soseurettua isoa paprikaa, suolaa, basilikaa noin ruukku tai reilu ruokalusikallinen kuivattua.

    2. kerros: Vihreitä kalamata oliiveja, vähän valkosipulia, tuoretta basilikaa, kirsikatomaatteja. Kaikki ainekset hakattuna hienoksi.

    3. kerros 250 g maitorahkaa ja wasabitahnaa maun mukaan, ripaus sokeria.

    4. kerros 1. ja 3. kerroksen täytteitten yli jäänyt osa sekoitetuna yhteen basilikaa tarpeen vaatiessa lisäten.

    Kuorute

    Purkki Smetanaa
    Paketti valkosipulituorejuustoa
    Yrttejä (timjami ja basilika)
    Iso soseutettu paprika antamaan väriä

    Koristeluun paprikaa sekä kirsikkatomaatin puolikkaita

    Leivät.

    Kakun pohjaksi käytin kauravuokaleipien pohjat. Molemmista leikataan toinen pääty pois, jotta ne sopivat paremmin peräkkäin.

    Toiseksi kerrokseksi ruisvuokaleipää, ’keskeltä’ leipää, eli ei kahta pohjapalaa peräkkäin. Toinen paloista leikataan kahtia ja asetetaan alemman kerroksen päihin, toisesta palasta leikataan päädyt pois ja se sovitetaan täyttämään loppu kerroksesta.

    Näin jatketaan, kunnes haluttu korkeus saavutetaan. Itse käytin noin2 sentin paksuisia leipäkerroksia, lähinnä optimoidakseni täytteen määrän ja koska ne oli vielä suhteellisen helppoa leikata illan pimeinä tunteina.

    Täytetty kokonaisuus käärittiin muovikelmuun ja vietiin kylmään vetäytymään yön yli. Tuntia ennen vieraiden tuloa levitin kuorutteen vielä kakun päälle. Kuorutus kannattaa levittää tarjouluvadilla, jottei valmista kakkua joudu enää siirtämään.

    Toivottavasti tästä on iloa. 😉 Kuitenkin paras lopputulos tulee kun käyttää itselle mieluisia makuja ja mahdollisimman paljon tuoreita kasviksia ja yrttejä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: